Ilta-Sanomat listasi näistä toimista kuusi.
Toisin kuin useat muut EU-maat, Suomi ei ole edellyttänyt maahan tulevilta ulkomaalaisilta todistusta negatiivisesta koronatestistä, saadusta rokotuksesta tai jo sairastetusta taudista. Lakia ennakkotestien vaatimisesta ulkomaalaisilta ei ole ilmeisesti saatu aikaiseksi, sillä sen laatimista on pidetty juridisesti vaikeana. Tähän vaikuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio, jonka mukaan ennen maahan saapumista tehty testi laskee tartunnan riskiä vain 10–20 prosenttia.
Maskipakkoa ei ole otettu käyttöön. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että THL on arvioinut hallitukselle, että maskipakko ei hyödyttäisi koronan torjunnassa merkittävästi.
Rakennustyömaita ei ole suljettu. Koronatartuntoja on tullut ilmi rakennustyömailla ympäri maan. Vain pieni osa työmaista on suljettu kokonaan.
Ravintoloita ei suljettu aiemmin. Julkisessa keskustelussa on asetettu vastakkain pandemiatilanne sekä ravintola-alan työntekijöiden ja yrittäjien vaikea asema. Nyt 15 maakunnassa voimassa oleva ravintoloiden sulku kestää 28. maalikuuta asti. Hallitus esittää eduskunnalle väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin, jolloin ravintoloiden aukioloa ja asiakasmäärää voisi määritellä kesäkuun loppuun asti.
Kuntosaleja ei ole saatu kiinni. HUSin alueella tammi–helmikuussa liikuntaharrastuksiin liittyviä tartuntoja oli 196. Näistä kuntosalilla tapahtuneiden tartuntojen osuus oli yli 40 prosenttia eli 82 kappaletta, mutta kuntosalit ovat vieläkin avoinna kymmenelle ihmiselle kerrallaan.
Tartuntoja vieraskielisten joukossa ei ole saatu kuriin. Vieraskielisten osuus koronatartunnoissa on korostunut pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajataustaisten lisäksi tartuntatilastoissa nousevat esiin alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat. Tätä selittää osin ahtaampi asuminen sekä tartunnoille alttiimmat ammatit, joita ei voi tehdä etätyönä.