IS: Miksi Suomi yhä hankkii rokotteita vain EU-tietä?

Moni unionin maa tekee jo koronayhteistyötä EU-alueen ulkopuolisten maiden kanssa.

Ilta-Sanomat pohtii artikkelissaan, miksi Suomi pitää edelleen tiukasti kiinni EU:n yhteishankintamekanismista, jonka kautta rokotteet hankitaan. Moni muu EU-maa on kuitenkin turhautunut unionin kykyyn hoitaa koronapandemiaa ja hakee ratkaisuja EU:n ulkopuolelta. Myyntilupien saaminen rokotteille ja rokotetoimitukset on koettu kankeiksi ja hitaiksi.

Muun muassa Itävalta ja Tanska alkavat tehdä Israelin kanssa yhteistyötä rokotetuotannossa ja tutkimuksessa. Tanskan pääministerin mukaan jopa maiden yhteisen rokotetuotantolaitoksen rakentaminen Israeliin voisi olla mahdollista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

EU-maista myös Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia ovat hankkineet tai hankkimassa Venäjältä Sputnik V -rokotetta ohi EU:n yhteishankintamekanismin, jonka ei katsota toimivan kunnolla.

– Mielenkiintoisia irtiottoja ja ymmärrän ne varsin hyvin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Ilta-Sanomille.

Suomi ei kuitenkaan tee tällä hetkellä yhteistyötä EU-alueen ulkopuolisen maan kanssa, ei pyri hankkimaan rokotteita EU:n ulkopuolelta eikä ole mukana koronan yhteisryhmittymissä, jossa vaihdetaan erilaisia tietoja pandemiasta.

Ilta-Sanomien mukaan mitään estettä yhteistyöhön muiden valtioiden tai tahojen kanssa ei olisi. EU-maat vastaavat omasta terveydenhuollostaan ja terveydenhoitopolitiikastaan itsenäisesti. EU-sopimukset eivät säätele näitä. Vain kahdenväliset neuvottelut yhteishankintamekanismissa olevien rokotevalmistajien (esim. Pfizer, AstraZeneca) kanssa on kielletty.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomi voisi siten käydä kauppaa esimerkiksi Venäjän kanssa Sputnik V -rokotteesta tai tehdä muunlaista yhteistyötä pandemian kukistamiseksi muiden maiden kanssa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Sputnikin on ensin haettava ja saatava myyntilupa Euroopan lääkevirasto EMAlta, jos sitä halutaan käyttää Suomessa.

Mainos