Tytöt häviävät kesken yläkoulun tai yläkoulun ja toisen asteen välisenä kesänä. Myös poikia katoaa, mutta he palaavat takaisin Suomeen todennäköisemmin kuin pois lähetetyt tytöt, kertovat viranomaislähteet Ilta-Sanomille. Ilmiö tunnetaan ainakin Helsingin ja Turun poliisissa, joista IS asiaa kysyi sekä ministeriöissä.
Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen sanoo IS:lle, että pienessä osassa katoamisia ovat kysymyksessä ”kaikkein ikävimmät tapaukset” eli teini-ikäisten tyttöjen pakkoavioliitot ja ympärileikkaukset. Useammin katoamisten taustalla ovat Taposen mukaan ”tavalliset syyt”.
– Suurin osa lapsista lähetetään vanhempiensa synnyinmaahan, jotta nämä tuntisivat oman kulttuurinsa, hän sanoo.
Taposen tietoon on tullut, että joissakin tapauksissa lapsia ja nuoria myös uhkaillaan lähtömaahan lähettämisellä ”kurinpalautuksena”.
Ainakin Helsingissä ilmiöön on puututtu kaupungin tasolla. Kaupunki perusti työryhmän, jossa oli mukana esimerkiksi Helsingin poliisilaitos, kaupungin lastensuojelu sekä Finavia ja Kela. Työryhmä valmisteli erityisesti kouluille suunnattua ohjeistusta ilmiön tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi.
Turun Varissuon lähipoliisi Vesa Jauhiainen on tehnyt pääsääntöisesti maahanmuuttajien parissa töitä 13 vuotta. Tänä aikana hänen korviinsa on kantautunut tieto muutamasta tapauksesta.
– Kyllä nämä nuorten tyttöjen katoamiset ovat yksittäistapauksia, ei tämä ole mitään massaliikehdintää. Mutta kyllä niitä on jonkin verran itsellänikin tiedossa, hän kertoo.
Kun lapsi katoaa koulusta, tilanne on viranomaisille hankala. Katoamisilmoitus on vanhempien vastuulla, mutta tällä tavalla kadonneiden lasten perään ei juuri huudella.
Poliisillakaan ei ole resursseja seurata ihmisten liikkumista, ellei henkilön katoamiseen tiedetä liittyvän rikosta, kuten kidnappausta.
Ns. kunniaväkivalta tulee Vesa Jauhiaisen mukaan harvoin esiin.
– Asianomaiset haluavat pysyä mahdollisimman vaiti. Tilanne on suurempi tabu kuin vaikkapa kotiväkivalta.