Ministerien julkisuuteen viestittämä kuva poikkesi merkittävästi siitä, miten terveysviranomaiset näkivät tilanteen, kertoo Ilta-Sanomat perustuen tietopyynnöllä saamiinsa asiakirjoihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoitti epidemiasta jo tammikuun alussa. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö yritti viestiä tilanteen vakavuudesta ja ehdotti kulisseissa kovempia rajoituksia jo ennen poikkeusolojen julistamista. Hallituksen keskeisten ministereiden viesti julkisuuteen oli kuitenkin pitkään se, ettei uhkaa pidä liioitella.
THL:n johtaja Mika Salminen totesi valmiuspäällikkökokoukselle 31. tammikuuta, että pandemian uhka on huomattava, ja ”konservatiivinen arvio tämän tapahtumiselle lienee lähellä 50 prosenttia”.
Eduskunnan alaisen ajatushautomon Sitran muistion mukaan THL:n tilanneraportti merkittiin tiedoksi ministereiden valmiuspäälliköiden kokouksessa, mutta se ei herättänyt ”alarmismia”.
– Poliitikoilla, lähinnä ministereillä, oli paljon muuta mielessään, Sitran raportissa todetaan.
2. helmikuuta pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylellä, että koronaviruksen leviämiseen on varauduttu, ja valtioneuvosto seuraa tilannetta.
Presidentti Sauli Niinistö puolestaan totesi 5. helmikuuta, että pandemian mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Helmikuun puolivälin tienoilla THL toisti julkisuuteen tammikuun lopulla muistiossaan esittämänsä arvion, että mahdollisuudet viruksen rantautumiseen Suomeen ovat noin 50 prosentissa. Sitran raportin mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) palaute oli tyrmäävää.
19. helmikuuta järjestetyssä varautumisen koordinaatioryhmän kokouksessa todettiin huolestuttava maskitilanne. Mutta vielä 12. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi, että ”meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti”.
26. helmikuuta todettiin ensimmäinen koronatartunta suomalaisella henkilöllä. 27. helmikuuta Kiuru totesi, että koronavirusta akuutimpi kysymys Suomessa on, miten kausi-influenssaan sairastuneita hoidetaan.
Samana päivänä Marin varoitti tilanteen liioittelusta, mikä voi hänen mukaansa johtaa hankintojen ja investointien lykkääntymiseen sekä päivittäistavaroiden hamstraamiseen. Pekonen totesi, että Suomessa ei kahdesta tartunnasta huolimatta ole käynnissä koronavirusepidemiaa ja tartuntariski on pieni.
Seuraavana päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen operatiivinen ryhmä linjasi, ettei epäillyistä tapauksista tiedoteta lainkaan medialle.
Niinistö sen sijaan herätteli kansalaisia blogissaan 8. maaliskuuta ottamaan koronan uhan vakavasti. Samana päivänä Marin totesi, että Suomessa tilanne ei sellainen, että liikkumista tai kokoontumisia olisi tarvetta laajasti rajoittaa.
– Jätetään nämä spektaakkelit muille, hän totesi.
IS:n mukaan hallituksen voi monella tapaa nähdä havahtuneen tilanteeseen vasta lähempänä maaliskuun puoliväliä. 11. maaliskuuta Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi ja antoi myös vahvan moitteen, etteivät kaikki maat ole tehneet riittäviä toimia epidemian torjumiseksi.
Marinin suhtautuminen muuttui saman päivän iltana, kun hän sai puhelun Kiurulta. Sitran raportin mukaan Kiuru oli ”kriisimoodissa”. Hänen mukaansa Suomessa tarvittiin nyt valmiuslaki. Pääministeri ei vastustanut enää ajatusta.
16. maaliskuuta kerrottiin julkisuuteen poikkeusoloista.