Suunniteltu muutos pienten yritysten irtisanomissuojaan on kuumentanut kesän jälkeen hallituksen ja ay-liikkeen välisiä suhteita.
Lakiesitystä on perusteltu työllisyysvaikutuksilla, sillä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voi madaltaa yritysten rekrytointikynnystä. Pienen yrityksen kannalta yksikin epäonnistunut rekrytointi voi muodostua kohtalokkaaksi.
Työministeri Jari Lindström (sin.) ilmoitti tiistaina, että esitystä muutetaan lausuntokierroksen pohjalta. Tärkeimpänä korjauksena uudistus koskisi vain alle kymmenen hengen yrityksiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan ”irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa.” Ei ole aivan itsestäänselvää, minkälainen toiminta tulkitaan epäasialliseksi tai työyhteisön toimintaa vaikeuttavaksi.
Lakipykälän tarkempia perusteluita ei ole vielä saatavilla, mutta ne voivat muodostua ratkaisevan tärkeiksi uudistuksen käytännön vaikutusten kannalta. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula huomauttaa, että uusi irtisanomiskynnys muotoutuu lopullisesti vasta tuomioistuinten tekemien tulkintojen mukaan.
– On ymmärrettävää, että on ennalta mahdotonta määritellä kaikkia elävässä elämässä eteen tulevia tilanteita ja tapahtumia suhteessa lainsäädännössä asetettuun irtisanomiskynnykseen. Epäasiallinen käyttäytyminen voi kohdistua työnantajaan, työkavereihin tai esimerkiksi asiakkaisiin, Makkula sanoo Verkkouutisille.
– Tapauskohtaisesti on sitten arvioitava se, milloin peruste irtisanomiselle on olemassa. On siten hyväksyttävä tietty tulkinnanvaraisuus.
Ero nykyiseen irtisanomiskynnykseen on tehtävä selväksi
Makkulan mukaan olennaista on se, että säännös ja ennen kaikkea sen perustelut kirjoitetaan mahdollisimman selkeiksi. Lainsäätäjän tahtoa voidaan ilmaista myös esimerkkien kautta.
– Keskeistä on, että yrityksille, työntekijöille ja tuomioistuimille välittyy säännöksen ja perusteluiden kautta viesti, jonka mukaan nykyiseen oikeuskäytäntöön nähden alle kymmenen hengen yrityksissä irtisanomiskynnys on selvästi nykyistä alempi.
Myös TEM:n hallitusneuvos Jan Hjeltin mukaan täysin tarkkojen määritelmien luominen on käytännössä mahdotonta.
– Työelämässä tilanteet ovat hyvin moninaisia ja tämän vuoksi irtisanomisperusteen olemassaoloa koskeva harkinta onkin aina luonteeltaan kokonaisharkintaa. Irtisanomisperusteelta on kuitenkin edellytettävä sellaista merkittävyyttä, ettei työnantajan voida perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta, Hjelt toteaa Verkkouutisille.
– Tämän arvioimisen on oltava sillä tavoin objektiivista, että myös kolmas osapuoli voisi pitää työntekijän menettelyn tai tämän työntekoedellytysten muuttumisen vuoksi perusteltuna, ettei työnantaja jatka työsuhdetta.