Turkki ja Iran tavoittelevat islamilaisen maailman johtajan paikkaa. Maat taistelevat keskenään Lähi-idässä erilaisissa proxy-sodissa eli sisäisissa sodissa, johon uljovallat ovat sekaantuneet. Kasvava kilpailu alueella ja taloudellisen yhteistyön väheneminen saattaa aiheuttaa maiden välillä jopa suoria yhteenottoja.
Iranin islamilainen tasavalta pyrkii olemaan islamilaisen maailman johtaja, samoin kuin Turkki Recep Tayyip Erdoğanin johdolla.
Sauditoimittaja ja toisinajattelija Jamal Khashoggi paloiteltiin konsulaatissa Istanbulissa vuonna 2018. Tapahtuman jälkeen Turkki on pyrkinyt tulemaan Saudi-Arabian tilalle sunni-islamin johtavana valtiona. Iranista tuli teokratia viimeistään kesäkuussa 1979, kun ainoastaan islamilainen tasavalta puolue otettiin perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Iranista tuli Ajatollah Ruhollah Khomeinin johdolla vallankumouksellinen valtio, joka haluaa laajentua maantieteellisesti. Samalla shiialainen Iran on pyrkinyt olemaan islamilaisen maailman johtava valtio.
Kilpajuoksu Bagdadiin ja taloudelliset suhteet
Persia ja Turkki ovat historian aikana taistelleet Bagdadista, ja aika ajoin näillä valtioilla on ollut suoria yhteenottoja. Persia menetti viimeisen kerran Bagdadin Ottomaaneille vuonna 1639 Zuhabin rauhansopimuksessa. Zuhabin neuvotteluiden jälkeen Bagdad pysyi Ottomaanien alaisuudessa ensimmäiseen maailmansotaan saakka.
Yhdysvaltojen invaasio Irakiin vuonna 2003 synnytti valtatyhjiön, jonka Iran täytti. Iran on suoraan hallinnut Irakin keskushallintoa DA WA -puolueella ja Irakin ylimmällä islamilaisella neuvostolla, joka on perustettu vuonna 1982 Teheranissa.
Turkki on puolestaan tukenut Irakissa sunnitaistelijoita ja sitä kautta pyrkinyt kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueella. Ei ole sattumaa, että islamilaisen kalifaatin perustaja Abu Bakr al-Baghdadi löydettiin Yhdysvaltain joukkojen toimesta nimenomaan Turkin rajalta.
Turkilla ja Iranilla on tiiviit taloudelliset suhteet, ja molemmat maat ovat taloudellisen yhteistyön järjestön (ECO) jäseniä. Järjestöön kuuluu myös Keski-Aasian maita sekä Pakistan ja Afganistan.
Yhdysvaltojen pakotteet Irania vastaan Donald Trumpin valtakaudella vähensi kauppaa Iranin ja Turkin välillä. Vuonna 2017 kaupankäynti saavutti maiden välillä 10,7 miljardia dollaria, kun vastaava luku oli vuonna 2020 3,4 miljardia. Turkki ei voi ostaa Iranilta raakaöljyä Yhdysvaltain pakotteiden takia. Kaupankäynti Iranin ja Turkin välillä on kaukana sen alkuperäisestä tavoitteesta, jonka maat olivat asettaneet 30:een miljardiin dollariin.
Epäpyhä allianssi ja konfliktin vaara
Turkin ja Iranin raja on 534 kilometriä pitkä ja se kulkee Azerbaidzanin maakunnassa Iranin luoteisosassa. Azerbaidzanin maakunnassa asuu pääsääntöisesti azareita, jotka ovat turkinkielisiä iranilaisia.
Azarit ovat pitkän historiansa aikana vaatineet itsenäisyyttä. Joulukuussa 2020 valtiovierailulla Bakussa presidentti Erdoğan luki runon azarbaidzanilaiselta Mohammad Ibrahimovilta, jonka keskeinen teesi oli irrottaa Iranin kuuluva Pohjois-Azarbaidzan turkkilaisille. Runosta syntyi maiden välillä kriisi, jonka johdosta Turkin suurlähettiläs Teheranissa pyydettiin puhutteluun.
Venäjä, Turkki ja Iran ovat olleet viime vuosina osallisina Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konflikteissa. Kyseiset maat ovat tukeneet itselleen edullisia osapuolia ja johtaneet rauhanneuvotteluita. Syyriassa rauhanneuvottelut konkretisoituivat Astanan rauhanneuvotteluihin vuonna 2017, joissa kolmikon asema oli huomattavasti vahvistunut.
Epäpyhä allianssi Venäjän, Turkin ja Iranin välillä ja kasvava rooli konfliktialueilla ovat antaneet mahdollisuuden näille maille kasvattaa vaikutusvaltaansa Lähi-idässä, Pohjois- Afrikassa ja Kaukasiassa. Esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa länsimaat ovat olleet lähes näkymättömiä.
Kysymys kuuluu, pystyykö Iran ja Turkki rauhoittamaan konfliktialueita vai johtaako niiden eriävät intressit suoraan yhteenottoon. Yhteenotto on todennäköisempää mitä pidempään islamilainen tasavalta ja Ottomaani-imperiumin loistoon tähtäävä Erdoğan pysyvät vallassa.
Toimittaja: Bijan Rezai Jahrami