Vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen kysyi kirjallisessa kysymyksessään, millaiseen arvioon ja kriteeristöön tarkalleen perustuu turvallisen maan luokitus. Parviainen tiedusteli, onko Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteen arviointiprosessiin liittynyt ”poliittista ohjausta”.
Silloisen sisäministeri Petteri Orpon (kok.) vastaus kysymykseen on nyt annettu tiedoksi eduskunnalle.
”Maahanmuuttovirasto ei ole todennut, että Afganistan, Irak ja Somalia olisivat turvallisia maita. Humanitaarista suojelua annettiin henkilön kotialueen humanitaarisen tilanteen perusteella. Kun ko. peruste poistettiin laista, Maahanmuuttovirasto arvioi kansainvälisen suojelun tarvetta ja toissijaisen suojelun myöntämisen edellytyksiä”, vastauksessa selvitetään.
”Maahanmuuttoviraston arvio on, että Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on korkean väkivallan alueita, mutta ei sellaisia äärimmäisen korkean väkivallan alueita, joissa henkilöiden pelkkä oleskelu ko. alueella muodostaa perusteen myöntää heille toissijaista suojelua ilman, että tutkittaisiin hakijan esittämät henkilökohtaiset perusteet”.
Kunkin hakijan kohdalla kerrotaan tarkasteltavan myös tuoreinta saatavilla olevaa lähtömaatietoa.
”Toissijaisen suojelun tarve tutkitaan sen jälkeen, kun on todettu, ettei henkilöllä ole perusteltua pelkoa vainosta kotimassaan eli hänelle ei voida myöntää turvapaikkaa. Eri asia on siis, jos Somaliasta tuleva henkilö on Al Shabaabin tai Irakista tuleva henkilö ISIS:n vainon uhkaama, jolloin asiaa tarkastellaan turvapaikan myöntämisedellytysten kautta”, sisäministeri toteaa.
Ministerin mukaan poliittista ohjausta ei ole ollut. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun yhteydessä tarkastellaan myös sitä, onko henkilöllä sisäisen paon mahdollisuus kotimaassaan.
”Tässä tilanteessa, kun humanitaarinen suojelu poistui ulkomaalaislaista, on tärkeää, että Suomella on samanlainen ymmärrys toissijaisen suojelun määritelmästä kuin muissa EU-maissa. Maahanmuuttovirasto seuraa erityisesti Ruotsin linjauksia toissijaisesta suojelusta ja alueiden turvallisuustilanteen perusteella tekemistä oikeudellisista arvioista. Lopullinen linjaus tulee syntymään, kun hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus antavat ratkaisuja ko. maiden eri alueilta tulevia hakijoita koskien”, sisäministeri sanoi.