Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna noin 240 miljoonaa euroa, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelun toimialaraportin mukaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaivosalan yrityksille löytyy kestävästä kaivostoiminnasta, sivuvirtojen hallinnasta, vesienkäsittelystä, sosiaalisista kysymyksistä sekä uusista teknologioista. Myös toimialat ja arvoketjut ylittävä kiertotalous tuo uusia mahdollisuuksia kaivos- ja metallinjalostusteollisuuteen.
– Globaali hyvä talouskehitys ja metallien ja mineraalien nouseva hintatrendi vaikuttavat suoraan toimialan parantuneeseen tilanteeseen. Hintataso on vakaa ja kasvua on näkyvissä, kertoo raportin koonnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta.
Vasaran mukaan kaivosteollisuudessa on viime vuosina eletty vaikeita aikoja, mutta tällä hetkellä toimivat kaivokset ovat jo vakaalla pohjalla.
– Erityisenä kehittämiskohteena viime aikoina ovat olleet tuotannon tehostamistoimet kannattavuuden parantamiseksi sekä ympäristöinvestoinnit. Osaamiseen ja teknologian kehittämiseen panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti, raportti kertoo.
Kolme suurinta kaivosta louhintamäärällä mitattuna ovat Kevitsa, Talvivaara ja Siilinjärvi.
Tällä hetkellä Suomessa on viisi pitkälle edennyttä kaivostoiminnan aloittamiseen tähtäävää hanketta: Taivaljärven hopeakaivoshanke, Hautalammen koboltti-nikkeli -kaivoshanke, Keliberin litiumkaivoshanke, Hannukaisen rautakaivoshanke ja Kaapelinkulman kultakaivoshanke.
Myös Pahtavaaran kultakaivoksen uudelleen avaamista tutkitaan. Alustavan kannattavuuden arviointivaiheessa on parhaillaan kolme hanketta ja lisäksi useita malminetsintähankkeita on käynnissä.
Raportin mukaan kansainvälisesti Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä geologinen tieto, malmipotentiaali, infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Suomessa on myös vahva kaivoslaitteiden ja -teknologian osaaminen.