– Julkisessa keskustelussa valtion talous ja alijäämän kasvu on ollut yksi eläkeiän nostamista ajavien keskeisimpiä argumentteja. Eläkeiän nostolla ei valtion taloutta kuitenkaan tasapainoteta, kyllä siihen pitää löytää muita keinoja, Pertti Porokari sanoo tiedotteessaan.
Hänen mukaansa eläkeiän vaikutus julkiseen talouteen voi olla pitkällä tähtäimellä jopa negatiivinen.
– Jos eläkeikää nostetaan ja työttömyyden suhteen ei tapahdu käännettä parempaan, tämä voi merkitä kasvavalle joukolle entistä pidempiä työttömyysjaksoja ennen eläkettä. Tämä puolestaan tarkoittaa yhä pienempiä eläkkeitä, yhä suurempaa huonosti toimeentulevien eläkeläisten joukkoa, joka kuluttaa vähemmän, osa ei kenties tule eläkkeellä edes toimeen, Porokari sanoo.
Hän kaipaa kunnon analyysia eläkeiän noston vaikutuksista.
– Eläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus ovat varovaisesti viestittäneet, että eläkejärjestelmä itsessään ei vaadi eläkeiän korostusta, tai ainakaan sillä ei ole kiirettä. Jos eläkkeiden maksajat ovat tätä mieltä, miksi keskusteluun on sekoitettu julkisen talouden alijäämää ja valtiovaltaa, Porokari kysyy.
Porokari kehottaa ”näkemään sumutuksen ohi ja läpi keskustelijoiden motiivit”.
– Kovin eläkeiän nostaja on Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka haluaa entistä pienempiä eläkemaksuja. Eläkeiän nosto palvelee EK:n intressejä monella tavoin, mutta kannattaako ay-liikkeen hyväksyä sen pyrkimyksen lähes soraäänittä, Porokari kysyy.