– Emme me sinällään vastusta aktiivisuuden lisäämistä, mutta aktiivimallin kriteerit eivät toimi koko yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman valuvikojen korjaamista malli on lähinnä keino leikata työttömyysturvaa, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Hänen mielestään mallin ongelma on se, että mallilla yritetään hoitaa työttömyyttä yhteiskunnallisena ongelmana, ei niinkään parantaa yksittäisten ihmisten mahdollisuutta päästä takaisin töihin.
– Tämä on ollut suomalaisen työllisyydenhoidon perusongelma iät ja ajat. Työttömien joukko nähdään yhtenä massana eikä ihmisinä, joiden tarvitsema tuki työllistymiseen on jokaisella erilainen, Salo toteaa.
Insinööriliitto esittää aktiivimallin puutteisiin omat korjausesityksensä. Ensinnäkään aktiivimalli ei ota huomioon omaehtoista työnhakua, mikä on etenkin asiantuntijatyössä tehokkain työllistymisen keino.
– Kyllä omaehtoinen, koulutusta vastaava työpaikkojen hakeminen pitää riittää osoitukseksi aktiivisuudesta, Salo katsoo.
Myös ammattiliittojen ja yksityisten toimijoiden järjestämiin koulutuksiin osallistuminen pitää hänen mukaansa olla riittävä näyttö aktiivisuudesta. Insinööriliitto on mukana useissa tällaisissa työnhakuryhmissä.
– Tulokset puhukoot puolestaan. Näihin osallistuneen ihmiset ovat työllistyneet yli 50-prosenttisesti. Tulosta syntyy, kun koulutukset ovat yksilöllisesti kohdennettuja ja ne parantavat aidosti ihmisen työllistämismahdollisuuksia.
Salon mukaan Insinööriliitto tukee lähtökohtaisesti kaikkia toimia, jotka tähtäävät työllisyysasteen nostamiseen.
– Aktiivisuuden lisääminen ei pelkästään riitä. Jos työllisyysastetta halutaan nostaa pysyvästi, huomiota on kiinnitettävä myös ihmisten työllistymiskyvyn nostamiseen. Se edellyttää tukea, tarvittaessa oikeutta henkilökohtaiseen ohjaukseen.