Kaikki internetin käyttäjät ovat kohdanneet misinformaatiota eli väärää tietoa. Uutisten ja muiden tietojen hienostuneisuuden taso vaihtelee: osa uutisista on helppo tunnistaa vääriksi, kun taas jotkut huijausuutiset, -postaukset tai -kuvat ovat erittäin uskottavia ja ne näyttävät tulevan luotettavista lähteistä.
Miksi valeuutisia ja väärää tietoa sitten tehtaillaan? Syyt vaihtelevat. Melko harmittomia ovat perinteisiä juoruja muistuttavat uutiset, jotka on kirjoitettu niin, että ne vaikuttavat aidoilta. Ne saattavat kohdistua yksittäisiin henkilöihin ja niiden tarkoituksena on usein pelkkä huomion saaminen. Tällaisia uutisia voidaan kuitenkin käyttää myös julkisuudenhenkilöiden kuin yksityishenkilöidenkin kiusaamiseen.
Sosiaalisessa mediassa jaetaan myös monenlaisia kuvia asiayhteydestä irrotettuina. Niihin saatetaan myös liittää tarina, joka on täysin keksitty. Tällaisen virheellisen tiedon tarkoituksena voi olla yksinkertaisesti vain näkyvyyden tai huomion saaminen.
Misinformaatiota voidaan käyttää myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, ja silloin sillä voi olla suurtakin merkitystä. Valeuutisilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi vaaleihin sekä synnyttämään ristiriitoja ja vastakkainasetteluja yhteiskunnassa. On havaittu, että juuri ennen vaaleja väärällä tiedolla pyritään vaikuttamaan kansalaisiin ja siten äänestystuloksiin Googlen väärän tiedon ja propagandan vastainen kampanja ajoitettiin ennen 2024 EU-vaaleja.
Väärää tietoa levittämällä saatetaan myös pyrkiä vaikuttamaan erilaisiin yrityksiin tai järjestöihin. Tällöin toiminnan tarkoituksena voi olla vaikkapa yrityksen tai järjestön työn häiritseminen kilpailun vähentämiseksi tai poliittiset tai yhteiskunnalliset syyt.
Misinformaatio on kasvava ongelma, sillä tekoäly on helpottanut huijausuutisten luomista merkittävästi. Uutisten jakamiseen taas käytetään erilaisia sosiaalisten medioiden kanavia, joissa ne lähtevät helposti ja nopeasti leviämään ilman, että niiden jakajat varmistavat uutisen aitoutta tai sen lähdettä.
Usein juuri tekoälyn avulla luodaan myös kuvia, videoita tai äänitiedostoja, jotka eivät ole varsinaisia uutisia, vaan niissä esitetään aitoa henkilöä ja pyritään asettamaan hänet huonoon valoon tai sanomaan tai tekemään asioita, joita hän ei oikeasti ole tehnyt.
Väärän tiedon tuottamisen ja levittämisen laajuutta ja ongelmallisuutta kuvaa se, että Maailman talousfoorumin tuoreessa raportissa misinfirmaatiota ja disinformaatiota kuvataan maailman suurimmaksi uhkaksi lyhyellä aikavälillä.
Mitä misinformaatio ja disinformaatio ovat?
Väärän tiedon levittämisen ja valeuutisten kohdalla käytetään usein termejä misinformaatio ja disinformaatio. Mitä ne tarkoittavat ja mitä eroa niillä on? Entä mitä tarkoittaa informaatiosota? Lue alta lisää ja ota termit haltuun.
Misinformaatio
Misinformaatio on laaja käsite, joka tarkoittaa virheellistä tietoa. Misinformaatiossa ei ole kyse tarkoituksellisesta väärään tiedon levittämisestä esimerkiksi poliittisessa tarkoituksessa, vaan se voi tarkoittaa vaikkapa virheestä tai huolimattomuudesta johtuvaa virheellistä tietoa. Misinformaatio on lyhyesti sanottuna tahattomasti levitettyä tietoa, joka ei ole totta. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun verkossa leviää jakajien aitona pitämä uutinen, joka sisältääkin väärää tietoa.
Disinformaatio
Disinformaatio tarkoittaa virheellistä tietoa, jota levitetään tarkoituksella. Disinformaatiota ovat siis esimerkiksi valeuutiset, joilla pyritään vaikuttamaan vaaleihin tai muokkaamaan ihmisten käsityksiä. Disinformaatiosta on kyse silloin, kun vaikkapa poliitikko tai hänen kannattajansa jakaa tietoisesti uutisen, joka sisältää vastustajan tilaa heikentävää virheellistä tietoa.
Informaatiosota
Informaatiosota tai informaatiosodankäynti tarkoittaa sitä, että informaatiota käytetään tietoisesti poliittiseen vaikuttamiseen. Informaatiosodankäyntiä voi tapahtua kahden sodassa olevan tahon välillä, mutta sitä tapahtuu myös laajemmin.
Informaatioteknologiaa hyödynnetään informaatiosodassa erilaisten arvojen, asenteiden ja mielikuvien välillä.
Mistä misinformaation tunnistaa?
Misinformaatiota on monenlaista, ja sen tunnistaminen vaatii tarkkaa silmää ja malttia. Tärkeimmässä roolissa ovat medialukutaito ja kriittisyys.
Usein misinformaatio vetoaa tunteisiin: esimerkiksi erilaisten katastrofien jälkeen saattaa levitä tunteita herättäviä kuvia tai videoita, jotka eivät ole aitoja. Joskus niiden tarkoitusperät eivät ole vakavia, mutta niitä saatetaan myös käyttää esimerkiksi huijauksissa, joissa kerätään rahaa.
Valheellista tietoa levitetään myös usein koskien ihmisryhmiä tai henkilöitä, joihin kohdistuu ennakkoluuloja.
Toisinaan taas virheellistä tietoa onkin tarina, joka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Kuten tiedetään, jos joku asia kuulostaa liian hyvältä, siihen on syytä suhtautua suurella varauksella.
Misinformaation voi myös tunnistaa lähteiden puutteesta, sekä siitä että se on lähtöisin huijaussivustolta tai epäluotettavalta sivustolta, tai että tietyt tahot jakavat sitä voimakkaasti.
Tekoälyn avulla tuotetun väärän tiedon saattaa tunnistaa esimerkiksi videossa tai kuvissa näkyvistä oudoista kohdista, liian silotelluista ja “muovisen” näköisestä kuvista tai vaikkapa suun liikkeiden ja äänen välisestä ristiriidasta.
Näin vältät misinformaation
Väärälle tiedolle altistumista voi välttää usealla tavalla, mutta yhtä yksinkertaista ratkaisua siihen ei ole. Tärkeää on suhtautua voimakkaasti tunteita herättävään tietoon maltilla ja etsiä tarvittaessa taustatietoa ja lähteitä.
Erityisen tärkeää on olla valppaana, jos aiot itse jakaa uutisen, kuvan tai videon, etkä ole varma sen alkuperästä. Käytä apuna hakukonetta tai kuvahakua, jotta saat selville, että jakamasi tieto on aitoa. Jos taas jaat uskottavalta vaikuttavan hauskan jutun, mainitse saatteessa, että kyseessä on vitsi tai vaikkapa huhu, eikä faktaa.
Myös teknologiasta on apua mis- ja disinformaation torjunnassa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on alettu varoittaa uutisista, jotka eivät ole faktapohjaisia. Se on tärkeää erityisesti siksi, että sosiaalinen media on tärkeä kanava väärän tiedon levittämiselle. On kuitenkin myös hyvä tiedostaa, että kaikkea väärää tietoa teknologia ei merkitse ja tunnista.
Myös media pyrkii toimimaan virheellistä tietoa vastaan: monet julkaisijat tuottavat uutisia, joissa selvitetään, onko runsaasti huomiota saanut tieto virheellistä vai totta. Lisäksi jotkut mediat ilmoittavat uutisissaan, jos ne ovat vanhoja – toisinaan vanhoja uutisia nostetaan esiin vaikuttamistarkoituksessa, ja ne halutaan esittää ajankohtaisina.
Teknologiaa voi myös hyödyntää omalla laitteellaan. Esimerkiksi VPN-verkko auttaa suojaamaan oman verkkoliikenteen, mutta laadukkaat VPN-palvelut tarjoavat myös lisäominaisuuksia, jotka torjuvat vaarallisille sivustoille siirtymisen ja haitallisen mainonnan, joiden välityksellä saatetaan jakaa väärää tietoa.