Helmikuun lopussa alkanut Ukrainan sota muuttaa Suomen taloustilannetta. Danske Bank laskee kuluvan vuoden talouskasvuennustetta reilun prosenttiyksikön 1,7 prosenttiin.
Ukrainan sota iskee Suomen talouteen, mutta maamme välttää syvän taantuman, arvioi Danske Bank tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan poliittisine ja taloudellisine seurauksineen heittää kuitenkin suuren epävarmuuden varjon näkymien ylle.
– Vuoden 2022 alussa Suomen talouskasvu näytti jatkuvan pirteänä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainassa heikentää vientiä, lisää epävarmuutta ja nostaa inflaatiota. Pääskenaariossa odotamme bruttokansantuotteen nousevan 1,7 prosenttia tänä vuonna, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Hänen mukaansa vuoden keskivaiheilla maan talous käy teknisessä taantumassa, kun mukaan talous kutistuu kaksi vuosineljännestä peräkkäin.
– Talous kasvaa taas ensi vuonna 2,0 prosenttia, minkä jälkeen kasvu hidastuu, Kuoppamäki ennakoi.
Myös huomattavasti heikompi talouskehitys on mahdollista, jos sota laajenee.
– Sodan laajeneminen tai energiakriisin aiheuttama taantuma euroalueella ajaisivat Suomenkin syvään taantumaan. Pessimistisemmässä skenaariossa Suomen talous supistuu liki kaksi prosenttia vuonna 2022. Vaikutusten mittakaavan ja keston arviointi on erittäin hankalaa, mutta odotamme Suomen talouden kestävän kriisin suhteellisen hyvin, Kuoppamäki arvioi.
Tänä vuonna inflaatio iskee myös suomalaisten kukkaroon, sillä Danske Bank ennustaa ansiotason nousevan keskimäärin 2,8 prosenttia, kun inflaatio nousee 4,4 prosenttiin.
Inflaatiota ovat nostaneet talouden elpymisen tuoma lisäkysyntä ja ongelmat tuotantoketjussa. Nyt sota Ukrainassa nostaa esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hintoja entisestään.
– Joidenkin kuluttajien ostovoima heikkenee 2022, mutta melko vakaa työllisyys ja kertyneet säästöt auttavat lisäämään kulutusta maltillisesti koronarajoitusten poistuessa. Kilpailijamaiden työvoimakustannusten maltillinen nousu ja epävakaa talousnäkymä kuitenkin rajoittavat palkannostovaraa. Odotamme inflaation tasaantuvan kahteen prosenttiin vuonna 2023.
– Ennustamme ansiotason nousevan 2,6 prosenttia ensi vuonna, mikä ylittää inflaation, Kuoppamäki sanoo tiedotteessa.
Korkoja nostetaan
Danske Bankin mukaan nouseva inflaatio tuo paineita korkojen nostolle. Analyytikko Antti Ilvosen mukaan Euroopan keskuspankin kannalta tilanne on erityisen haastava, sillä se joutuu nyt ottamaan huomioon sekä riskin hidastuvasta talouskasvusta että kiihtyvästä inflaatiosta.
– Ohjauskorkoja nostetaan etenkin Yhdysvalloissa, mutta odotamme myös EKP:n nostavan talletuskorkoa joulukuussa 2022. Mikäli inflaatio kiihtyy vielä odotettuakin voimakkaammin, koronnosto on mahdollinen jo syyskuussa, hän arvioi.
Korot voivat Ilvosen mukaan nousta enemmänkin, mutta suomalaiset ovat viime kuukausina suojanneet merkittävän osan vaihtuviin viitekorkoihin liittyvästä korkoriskistä, mikä vakauttaa markkinaa, jos markkinakorot nousisivat.
– Pääskenaariossa asuntolainojen korot pysyvät Suomessa varsin matalina 2022-2023, sanoo Ilvonen.