Inflaatio aleni helmikuussa – ”Viimeksi hitaampia lukemia mitattiin 2020”

Hintojen nousun hiipuminen tukee ostovoimaa.
Ostoskori ruokakaupassa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ostoskori ruokakaupassa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,5 prosenttia helmikuussa 2025. Tammikuussa inflaatio oli 0,7 prosenttia. Inflaation hidastuminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen laskusta.

– Viimeksi hitaampia lukemia mitattiin 2020 koronapandemian yhteydessä. Hintojen nousun hiipuminen tukee vahvasti ostovoimaa, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist toteaa X-alustalla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että matalahko lukema oli silti jopa hieman odotettua korkeampi.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli helmikuussa 2,4 prosenttia. Tammikuussa se oli 2,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli helmikuussa 1,5 prosenttia.

Helmikuussa 2025 kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu.

Hintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lasku.

Poimintoja videosisällöistämme

Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön ja ulkomaan lentoliikenteen hintojen noususta.

– Elintarvikkeet ovat kallistuneet alkuvuodesta kohtalaisen reippaasti. Pidemmässä tarkastelussa ruoan hinta on silti kehittynyt pitkään maltillisesti. Vasta nyt noustiin sen tason yli, joka saavutettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2023, Appelqvist kommentoi.

Viimeisen kahdentoista kuukauden jälkeen tehtyjen hyödykeveromuutosten, eli arvonlisäverojen korotusten, yhteisvaikutus kuluttajahintoihin oli Tilastokeskuksen mukaan 0,9 prosenttiyksikköä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Useimmat ammattilaiset uskovat alan tilanteen kohenevan.
Puolustusteollisuudessa voidaan kansanedustajan mukaan nähdä uusi Nokia-ilmiö.
Kireä verotus heikentää työn kannustimia ja jarruttaa talouskasvua, keskusjärjestö arvioi.
Mainos