Euroopan unionin maiden kasvavan julkisen velan pitäisi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Euroopan osaston johtajan Alfred Kammerin mukaan pakottaa niiden hallintojen miettimään perusteellisesti uudelleen niiden roolia kansalaisille välttämättömien palvelujen tarjoajana. Hän sanoo, että EU-maiden velat uhkaavat räjähtää ilman yritys- ja työvoimareformia ja että alijäämiä ei kuitata vain nostamalla verotuloja, hillitsemällä sosiaalimenoja ja parantamalla hallinnon tehokkuutta.
IMF varoittaa EU-velkatasojen – jotka ovat kaksinkertaistumassa keskimäärin 130 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2040 mennessä – olevan jo nyt niin korkealla, ettei joissakin maissa edes nopeilla uudistuksilla vältetä hallintojen roolin uudelleen miettimistä.
– Jos uudistukset ja keskipitkän ajanjakson vakautus eivät riitä, radikaalimmat finanssipoliittiset toimet voivat sisältää julkisten palvelujen ja muiden hallinnon tehtävien uudelleenarviointia, mikä voi vaikuttaa yhteiskuntasopimukseen, Kammer sanoo.
EU:n 27 jäsenmaasta 12:n – mukaan lukien Suomen – julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää 60 prosentin rajan. IMF:n mukaan alijäämiä ja velkatasoja voidaan merkittävästi kompensoida kasvua parantavilla uudistuksilla, kuten yhtenäistämällä pääoma- ja energiamarkkinoita, virtaviivaistamalla liiketoimintaa koskevia säädöksiä ja myöntämällä yhteistä EU-lainaa kriittisiin julkisiin tarpeisiin, kuten energiaan ja puolustukselliseen infrastruktuuriin.
Maltilliset uudistuspaketit tuskin kuitenkaan riittävät palauttamaan velkatasapainoa monissa jäsenvaltioissa. Noin neljäsosan EU-maista pitäisi IMF:n mukaan leikata menoja yli yhdellä prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta vuosittain viiden vuoden ajan. Näissä maissa hallintojen pitäisi pyrkiä tekemään ero perus- ja maksullisten palvelujen avainalueilla mukaan lukien koulutus ja terveydenhuolto niin, että ainoastaan peruspalvelut säilyvät julkisesti rahoitettuina ja kaikille saatavina.
IMF tiedostaa, että tällaiset toimet herättävät todennäköisesti ankaraa julkista vastustusta samaan aikaan, kun heikkenevät julkiset palvelut, teollisuuskapasiteetin väheneminen ja paikallaan polkevat tai laskevat palkat ruokkivat jo nyt hallitusten vastaisia mielialoja. Kammerin mukaan joissakin maissa ehdotetut uudistukset koetaan kivuliaiksi, mutta se täytyy vain kestää. Hän sanoo, että hallintojen pitäisi olla rehellisiä kansalaisten kanssa ja pyrkiä etsimään kompromisseja.
– Hallintojen pitäisi selkeästi selittää uudistusten perustelut, tunnistaa menopaineet, joihin toimet kohdistetaan ja nollata kansalaisten odotukset, Kammer ohjeistaa.
