Toisaalta äitien saamat antibiootit lisäävät vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvoilla.
Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on kaikkialla. Niitä löytyy ihmisen suolistosta, vaikka ihminen ei olisi syönyt antibiootteja. Ne leviävät ihmisestä toiseen samalla lailla kuin bakteerit, virukset ja muut pieneliöt yleensäkin: esimerkiksi kosketuksen tai ruuan kautta.
Vauvojen suolistossa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan.
Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa. Tutkimuksessa selvisi kolme asiaa.
Ensinnäkin vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja suolistossaan kuin lyhyemmän aikaa tai ei lainkaan imetetyillä vauvoilla. Imetys näytti siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta.
Toiseksi äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisäsi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen.
Kolmanneksi tutkimuksessa selvisi, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen.
Siitä huolimatta imetys vähensi lapsen suolistossa olevien vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä.
Tulokset julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä.