Suojelupoliisissa lähes 20 vuotta työskennellyt, viimeksi esikuntapäällikkönä toiminut Saana Nilsson raivaa uutuuskirjassaan Suojeluenkeli (Gummerus) julkisen keskustelun sekaannuksia. Nilsson selvittää henkilötiedustelun termejä.
– Elokuvissa ja tv-sarjoissa agentit, tietolähteet ja kohdehenkilöt menevät usein iloisesti sekaisin, mutta todellisuudessa niillä tarkoitetaan eri asioita, Saana Nilsson kirjoittaa teoksessaan.
Hän tekee tiedustelumaailman jaon seuraavasti:
* Kohdehenkilö on henkilö, josta tiedustelupalvelu pyrkii hankkimaan tietoa.
* Tietolähde tai henkilölähde on henkilö, jolta vastaanotetaan säännöllisesti hyödyllistä tietoa.
* Agentti on tiedustelupalvelun avustajaksi värvätty henkilö, joka toimittaa tiedustelupalvelulle tietoja tai toimii tiedusteluvirkailijan ohjeiden mukaisesti.
* Kaksoisagentti on kahden eri tiedustelupalvelun agentti, jota kumpikin organisaatio uskoo ohjaavansa.
* Tiedustelu-upseeri tai tiedusteluvirkailija on tiedustelupalvelun työntekijä, joka toimii työnantajansa ohjeistuksen mukaisesti.
* Käsittelijä on tiedustelupalvelun työntekijä, joka vastaa tietolähteen tai agentin ohjaamisesta eli käsittelystä.
– Se, että elokuvissa tiedusteluvirkailijoita ja tietolähteitä kutsutaan agenteiksi, ei siis vastaa todellisuutta, Nilsson oikoo.
James Bondia on tunnetusti markkinoitu vuosikymmenien ajan salaisena agenttina. Laivastotaustainen Bond ei sinänsä kuitenkaan sitä varsinaisesti ole, vaan hän on MI6:ssa töissä oleva erikoisvirkailija 007.
Agentti on yleistynyt sanana myös esimerkiksi tietotekniikassa. Agentti on toisen puolesta toimiva edustaja myös esimerkiksi liike-elämässä ja urheilussa. Sekaannuksia edesauttavat sanan eri painotukset ja merkitykset eri kielissä ja eri maissa – kuten Venäjällä.