Yksityishenkilöiden tekemät paljastukset ovat EU-komission mukaan yksi tehokkaimmista keinoista torjua väärinkäytöksiä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Euroopan talous menettää pelkästään korruption kynsiin europarlamentin selvityksen mukaan 990 miljardia euroa vuodessa.
Mutta ani harva uskaltaa ilmoittaa havaitsemastaan veronkierrosta, ympäristörikoksesta, terveysuhasta, petoksesta, lahjonnasta tai muusta lainrikkomisesta. Eurobarometrin mukaan 81 prosenttia väärinkäytöksiä havainneista ei uskalla ilmoittaa asiasta. Eikä ihme.
Espanjan kymmenien miljardien eurojen korruptioskandaalin paljastaja elää nyt Madridin slummissa vailla työtä ja perhettään.
Keväällä EU-komissio julkisti direktiiviesityksen, joka luo EU-maihin yhtenäisen ja tehokkaan suojan väärinkäytösten paljastajille. EU-komissio haluaa eroon pirstaleisuudesta ja haluaa antaa ilmoittajille takuun, että he eivät joudu ongelmiin ilmoittaessaan väärinkäytöksistä.
Esityksen käsittely on edennyt europarlamentissa vauhdilla. Mepit äänestävät siitä jo loka-marraskuussa.
Europarlamentin mietinnön laatija eli raportööri, ranskalainen Virginie Rozière on ottanut komissiota tiukemman linjan.
Rozière esittää, että ilmoittajille annetaan mahdollisuus raportoida halutessaan myös nimettömänä ja selvittää, voiko oikeusperustaa laajentaa myös työntekijän oikeuksiin.
Vaatimus menee yrityselämän näkökulmasta liian pitkälle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakimies Santeri Suomisen mukaan vaarana on, että julkisuuteen pääsee liikesalaisuuksia ja liiketoiminnan arvo saatetaan menettää kerralla paljastuksen vuoksi. Tai epäillyt tuomitaan sosiaalisen median lynkkauskampanjassa ennen kuin ilmoituksen todenperäisyys on tutkittu. Siksi epäilyistä pitäisi Suomisen mukaan kertoa aina ensin sisäisesti yrityksessä.
– Epäiltyjen syyttömyysolettamasta on pidettävä kiinni, sillä se on oikeusvaltion keskeisimpiä periaatteita, huomauttaa Suominen.
Lue koko artikkeli Verkkouutiset Plus-palvelusta. Kirjautuminen on maksuton.