Eduskunnassa käsiteltiin torstai-iltana lakeja valtion etuosto-oikeudesta ja kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta. Kokoomuksen lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra totesi, että Suomessa on pitkään käyty keskustelua ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeudesta ostaa ja omistaa maata ja kiinteistöjä, ja erityisesti venäläisen maan- ja kiinteistönomistuksen turvallisuus on huolettanut.
– Esimerkiksi näin on todettu: ”Mutta ei ole mahdollista vaikenemalla sivuuttaa sitä ilmeistä valtiollista vaaraa, joka uhkaa itsenäistä Suomea muukalaisasutuksen kautta, joka on kansallisessa yhteydessä naapurimaahan, joka tosiaan tällä haavaa on hajaannuksen ja heikkouden tilassa vaan jonka entinen voima saattaa palata”. Näin sanoi kokoomuksen kansanedustaja Tekla Hultin vuonna 1919, eli vähän yli sata vuotta sitten lähetekeskustelussa, kun eduskunta käsitteli hänen aloitettaan ulkomaalaisia koskevasta kiinteän omaisuuden ostokiellosta Viipurin läänissä. Jo tuolloin oli jo huomattu, millaisia riskejä hallitsematon kiinteistökauppa voi synnyttää, Jukka Kopra sanoi.
– Kiinteistöjä voidaan käyttää laittomaan tiedustelutoimintaan, tukikohtana terroristiselle toiminnalle, niitä voidaan käyttää varastona mahdollisen hyökkäyksen varalle ja niin edelleen. Siksi on tärkeää, että niiden omistusta tarkkaillaan ja ainakin ilmeisimpiin tapauksiin puututaan viranomaistoimin siten, että kaupat estetään.
Jukka Kopran mukaan kiinteistönomistuksen rajoittaminen oli pitkään vaikea keskustelunaihe. Lopulta Juha Sipilän hallitus viimein loi lainsäädännön, jonka avulla kiinteistöjen hankintaa voidaan rajoittaa tietyillä maanpuolustukseen liittyvillä alueilla. Kopra totesi, että ”reiluuden nimessä on todettava, että SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläisen sitkeällä työllä kiinteistönomistamisen suitsimiseksi on ollut merkittävä vaikutus tähän edistysaskeleeseen”.
– Se, ettei voimassa olevan lain pohjalta ole tarvinnut pakkokeinoin estää nyt viime vuosina kuin yksi kauppa, ei tarkoita sitä, että säädös olisi tarpeeton. Jo pelkkä rajoittavan lainsäädännön olemassaolo kertoo tahoille, joilla on pahoja aikeita, että suora toiminta todennäköisesti johtaa salahankkeiden paljastumiseen. Näin ollen niitä ei kannata edes yrittää. Jo toteutetulla säädöspohjalla voidaan siis sanoa olevan vahva ennaltaehkäisevä vaikutus.
Kansanedustajan mukaan myös vuokraustoimintaan on saatava samankaltainen rajoittava lainsäädäntö.
– Nyt kuka tahansa voi vuokrata kiinteistön ja toimia siellä kuin omistaja ikään. Edelleen, asunto-osakkeet tulee ottaa samalla tavalla valvontaan. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi Kaakkois-Suomessa voi olla yhdellä yksiöllä kymmeniä venäläisiä omistajia, Kopra huomautti.
Asunto-osakkeiden omistaminen tai hallinta voi hänen mukaansa muodostaa uhkan kansalliselle turvallisuudelle.
– Tästä on viitteitä Ukrainan sodasta, jossa venäläisiä operaattoreita muutti hyökkäysalueille etukäteen, perusti pieniä asevarastoja, joiden turvin osallistuivat hyökkäykseen tihutöillä ja opastamalla Venäjän armeijan iskuja ja joukkoja.
– Kaksoiskansalaisuuksien myöntämisestä tulee myös luopua. Ne, joilla se jo on, voivat kansalaisuuden pitää, mutta uusien myöntämisestä tulee luopua tyystin. Sellaista konseptia ei tarvita.
