Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen 1.‒10. lokakuuta. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4500 henkilöä ympäri Suomea. Heistä noin 2 000 on reserviläisiä. Mukana on myös Ruotsin ilmavoimat.
Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä.
Kaikki ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana kokonaisuudessa. Maavoimista harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä.
Ruskan lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista 26‒28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90-helikopteri.
Ruska 19 on myös osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Ruotsin ilmavoimista on mukana kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus.
Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan osapuolen, että harjoitusvastustajaa kuvaavan osapuolen joukoissa.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 lähtien.
Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista.
Ilmavoimien taistelutavan edellyttämän hajautetun ryhmityksen mukaisesti harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. Harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset lentokoneet tukeutuvat pääasiassa Kuopioon sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.
Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle.
Ruska 19 -harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina.
Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.
Harjoituksen lentotoiminta alkaa 1.10. kello 12 ja päättyy 8.10. kello 18 mennessä. Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.‒8. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8‒22.