ExoMars-luotaimen laukaisuikkuna avautuu 14. maaliskuuta klo 11.31 Suomen aikaa ja sulkeutuu 25. maaliskuuta. Jos sääolosuhteet laukaisupaikalla Baikonurissa Kazakstanissa sallivat, laukaisua yritetään heti 14. maaliskuuta.
ExoMars 2016 on Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Venäjän Roskosmosin yhteinen Marsin tutkimusohjelma, joka koostuu Marsia kiertämään asettuvasta Trace Gas Orbiter-emoaluksesta sekä Marsin pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-laskeutumismoduulista.
Niiden yhteispaino on noin 4300 kiloa, joka olisi tähän mennessä suurin Marsiin saapunut tutkimusluotain.
Suomalainen mittalaite
Schiaparelli-laskeutujan kyydissä on Marsin kaasukehää havainnoiva tutkimuslaitteisto, jonka osana ovat Ilmatieteen laitoksen kehittämät kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavat laitteet.
Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samantyyppisiä laitteita muun muassa Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n Curiosity-marsmönkijän ja Mars Phoenix-laskeutujan kyydissä sekä Saturnuksen Titan-kuussa, jonne ESA:n ja NASA:n yhteinen Huygens-luotain laskeutui tammikuussa 2005.
ExoMarsin päätavoite on tutkia kiertoradalta metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa. Metaanin kiistaton löytyminen olisi signaali joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta.
Noin 600 kilon painoisen Schiaparelli-laskeutujan avulla ESA haluaa ensisijaisesti todentaa ja vahvistaa, miten hyvin voidaan toteuttaa kontrolloitu ja tarkka laskeutuminen Marsin pinnalle.
– Marsin kaasukehällä on paljon yhtäläisyyksiä oman planeettamme ilmakehän kanssa. Sääilmiöiden suora havainnointi Marsin pinnalla auttaa meitä ymmärtämään myös omaa planeettaamme ja sen ilmakehän toimintaa, kertoo tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitoksesta.
Schiaparellin kyydissä Ilmatieteen laitoksen laitteet mittaavat myös laskeutumispaikalla sääolosuhteita.
– Mielenkiintoisiksi mittaukset tekee se, että samaan aikaan Marsissa toimiva Curiosity-mönkijä tarjoaa mahdollisuuden vertailla samanaikaisesti tehtyjä havaintoja toisessakin paikassa Marsin pinnalla, Harri kertoo.
Matka kestää seitsemän kuukautta
Matka Marsiin kestää noin seitsemän kuukautta. Schiaparelli-laskeutuja irrotetaan emoaluksestaan ja ohjataan kohti laskeutumispaikkaansa kolme päivää ennen Marsiin saapumista.
Se iskeytyy Marsin ilmakehän yläosiin noin 21 000 km/h nopeudella, ja laskeutuu lämpökilven, laskuvarjojen, jarrurakettien ja lopuksi iskua vaimentavien rakenteiden avulla Marsin pinnalle.
Schiaparelli saa energiansa akuista, joiden avulla se kerää tietoja Marsin pinnalla muutaman Marsin päivän ajan. Emoalus TGO ohjataan Marsia kiertävälle radalle, jossa sen on suunniteltu tutkivan Marsia viisi vuotta.