”Ilmastopolitiikka peruskorjattava” – kohti Pariisin globaalia ilmastosopimusta

YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena on sopia uusi maailmanlaajuinen, kaikkia maita sitova ilmastosopimus Pariisissa vuonna 2015.

– Vaadimme, että Pariisissa vuonna 2015 solmittava ilmastosopimus on sitova, kattava, kunnianhimoinen ja oikeudenmukainen, toteavat ympäristö- ja kehitysjärjestöt Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry:n julkistamassa Varsova – kohti globaalia ilmastosopimusta -tavoitelistassa.

– Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden onnistuminen edellyttää myös Suomen ja muiden valtioiden kotimaisen ilmastopolitiikan kunnianhimoista peruskorjausta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Järjestöt muistuttavat, että sopimuksen aikaansaamiseen on aikaa enää kaksi vuotta, ja monien keskeisten kysymysten osalta eri osapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan.

Järjestyksessään 19. ilmastoneuvottelut käydään 11.–22. marraskuuta Varsovassa, Puolassa. Kokous on ratkaisevassa asemassa sopimuksen aikaansaamisessa. Ennen vuotta 2015 on päästävä sopuun ennen kaikkea riittävistä päästövähennystavoitteista ja oikeudenmukaisesta vastuunjaosta. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen.

Järjestöt korostavat, että päästöjen nykyisellä kasvukehityksellä maapallon keskilämpötila voi nousta jopa yli viisi astetta tämän vuosisadan aikana. Arktisilla alueilla ja myös Suomessa lämpeneminen saattaa olla vielä rajumpaa. Kuilu tämän todellisuuden ja tavoitteeksi asetetun alle kahden asteen lämpenemistavoitteen välillä on kurottava nopeasti umpeen. Tämä tarkoittaa, että globaalien päästöjen on käännyttävä laskuun vuodesta 2015 alkaen.

– Valtioiden on Puolan kokouksessa annettava selvä lupaus päästövähennystavoitteiden korottamisesta jo lähivuosina. Tavoitteiden on perustuttava tuoreimpaan ilmastotieteelliseen tietoon.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennes arviointiraportti vahvistaa, että aiempi arvio aikaisin teollistuneiden maiden päästövähennystarpeesta (25–40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä) on riittämätön.

– Nämäkään vähennykset eivät varmuudella takaa, että säästymme ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta. Jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi huomattavia haitallisia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, ruokaturvalle, taloudelle ja eliöiden monimuotoisuudelle.

Jotta kansainvälisellä tasolla voitaisiin sopia riittävistä päästövähennystavoitteista, maiden pitää järjestöjen mukaan antaa kansallisesti vahva viesti siitä, että ne ovat valmiita kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnasta.

– Suomen tulee pitkään päästöjä aiheuttaneena teollisuusmaana asettaa itselleen aiempaa tiukemmat tavoitteet.

Mainos