Ennen paukkui pakkanen, nyt paukkuvat lämpöennätykset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen talvet voivat lämmetä jo 2060-luvulle tultaessa 2-7 asteella.
Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vakavia: se vahvistaa muita haitallisia kehityssuuntia, kuten sään ääri-ilmiöitä ja vaikuttaa näin merkittävästi myös ihmisten turvallisuuteen.
LähiTapiolan pääaktuaari Annina Pietinalhon mukaan vakuutusala riskien jakajana on erityisen altis lämpenevän ilmaston aiheuttamille seurauksille. Muun muassa tulvien, myrskyjen ja kuivuuden aiheuttamiin vahinkoihin täytyy varautua entistä laajemmin.
– Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden yleisyys, voimakkuus ja kesto muuttuvat. Esimerkiksi myrskyvahingot tulevat kasvamaan, kun syksyn ja talven voimakkaammat tuulet lisäävät omaisuus- ja metsävahinkoja, kertoo Pietinalho.
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama vahinkojen yleistyminen tarkoittaa vakuutusyhtiöiden korvausmenojen kasvua. Vakuutusyhtiöille saattaa tulla äkillisesti korvattavaksi erittäin suuria vahinkoja. Tähän on varauduttu jälleenvakuutusjärjestelmällä, joka on vakuutusyhtiöiden keino siirtää osa korvausvastuusta toiselle vakuutusyhtiölle.
– Ilmastonmuutos kasvattaa riskejä maailmanlaajuisesti ja siten myös jälleenvakuutuskorvauksia sekä jälleenvakuutusmaksuja. Tätä kautta vaikutukset heijastuvat suomalaisiin vakuutusyhtiöihin, vaikka Suomessa katastrofaalisilta vahingoilta säästyttäisiinkin, Pietinalho sanoo.
Sekä riskit että vahinkojen suuruudet ovat jo nyt kasvaneet maailmanlaajuisesti. Maailman suurin jälleenvakuutusyhtiö Munich RE arvioi, että luonnonkatastrofien aiheuttamat menetykset 1980-luvulta tähän päivään ovat jo noin kolme miljardia euroa.
Vakuutusmaksut nousevat tulevaisuudessa
Pietinalhon mukaan jälleenvakuutustoimintaan vaikuttaa myös se, että ilmastonmuutos tekee luonnonkatastrofien mallinnuksesta ja sitä kautta riskienhallinnasta haastavaa. Moderni yhteiskunta on erittäin vahingoittuvainen luonnonilmiöille, mikä tekee riskienhallinnasta entistä vaikeampaa.
– Väestön määrä on lisääntynyt ja ihmiset sekä omaisuus keskittyneet korkean riskin alueille. Esimerkiksi vesistöjen läheisyyteen rakennetaan, vaikka tulvien esiintyminen yleistyy. Tämä lisää rannikkoalueilla asuvien omaisuusvahinkoja ja autovahinkoja. Kesällä yleistyvä kuivuus ja pahenevat helteet sen sijaan vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, Pietinalho huomauttaa.
Suomen vakuutusyhtiöihin vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset maailmalta, kuten ilmastopakolaisuus.
– Heijastevaikutuksina näkyvät Suomessa myös kansainvälisten rahoitus, osake- ja vakuutusmarkkinoiden reagointi kasvaneisiin riskeihin sekä luonnonilmiöiden aiheuttamiin muutoksiin, Pietinalho sanoo.
Vakuutusyhtiöiden korvausmenojen kasvu, muutokset jälleenvakuutustoiminnassa sekä heijastevaikutukset maailmalta voivat näkyä tulevaisuudessa myös suomalaisten vakuutusmaksujen kasvuna.