Näitä erilaisia tekniikoita kutsutaan yleisesti ilmastonmuokkaukseksi. Ensimmäisessä Suomessa julkaistussa ilmastonmuokkausta käsittelevässä väitöskirjassa päädyttiin tulokseen, että nykytietämyksessä Auringon valon heijastamiseen perustuvassa ilmastonmuokkauksessa on suuria epävarmuuksia, eikä se tarjoa vaihtoehtoa kasvihuonekaasupäästöjen nopealle vähentämiselle.
Väittelijä Antti-Ilari Partasen tekemien ilmastomalliajojen perusteella on syytä olettaa, että ilmastoa voitaisiin viilentää suihkuttamalla pienhiukkasia joko yläilmakehään tai merten yllä oleviin pilviin.
Hänen mukaansa riittävän suurilla pienhiukkasmäärillä voitaisiin saavuttaa viilentävä vaikutus, joka vastaisi ihmiskunnan päästämien kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta.
– Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että ilmastonmuokkauksella voisi kumota ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksi yhteen, Partanen varoittaa.
Hän löysi tutkimuksessaan monia suuria ilmastonmuokkaukseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
– Löytämämme epävarmuudet ilmastomalleissa osoittavat selvästi, että pienhiukkasinjektioihin perustuvan ilmastonmuokkauksen kaikkia vaikutuksia ei voida ennustaa, selittää Partanen väitöstiedotteessaan.
Lukuisat aiemmat tutkimukset ovat lisäksi näyttäneet, että kaikilla muillakin auringon valon heijastamiseen perustuvilla ilmastonmuokkaustekniikoilla voi olla ikäviä sivuvaikutuksia, kuten monsuunikierron häiriintyminen, joka uhkaisi miljardien ihmisten ruoantuotantoa.
Hiukkasinjektiot ja pilvien valkaisu perustuvat tunnettuihin luonnonilmiöihin
Partasen väitöskirjatyössään tutkimat ilmastonmuokkausmenetelmät hyödyntäisivät ilmakehässä jo havaittujen ilmiöiden tietoista kontrollointia. Väitöskirjatyön painopisteenä ollut pilvien valkaiseminen pienhiukkasinjektioilla perustuisi pääosin pienhiukkasten kykyyn muokata pilvien heijastusominaisuuksia lisäämällä pilvipisaroiden määrää.
Tämä ilmiö nähdään esimerkiksi laivareittien varrella, jossa laivojen hiukkaspäästöt aiheuttavan suotuisissa olosuhteissa pilvien heijastavuuden kasvua. Pienhiukkasinjektiot merten yllä voisivat vaikuttaa ilmastoon myös muuten kuin pilvien kautta.
Väitöskirjassa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että keinotekoisesti suihkutetut merisuolahiukkaset heijastaisivat Auringon valoa merkittävästi myös pilvettömissä olosuhteissa.
Tehotonta ja vaarallista
Idea yläilmakehään suihkutettavista rikkihiukkasista pohjautuu vuorostaan suurten tulivuoren purkausten yhteydessä havaittuun vuosia yläilmakehässä säilyviin pienhiukkasiin, jotka heijastavat Auringon valoa ja siten viilentävät ilmastoa.
Väitöskirjatyössä tutkittiin rikkihiukkasten toimittamista yläilmakehään kansainvälisten reittilentojen lentokorkeutta ja polttoaineen rikkipitoisuutta nostamalla.
Hahmotelmissa polttoaineen rikkipitoisuutta lisättäisiin niin, että tavoitteena on joko luoda yläilmakehään valoa heijastavia hiukkasia tai nostaa pilvien heijastavuutta. Teoriassa joko mannertenvälisten lentojen siirtäminen yläilmakehään rikkidioksidia levittämään tai aavan meren laivaliikenteen rikkipäästöjen tietoinen lisääminen voisi olla yksi tapa viilentää ilmastoa.
Menetelmiin liittyy kuitenkin lukuisia ongelmia. Puhtaasti ilmastonmuokkaustarkoitukseen kehitetyt menetelmät kuten merisuolan ruiskuttaminen pilviin olisivat tehokkaampia ja helpompia kohdistaa halutuille alueille.
Partanen laski myös, että aavan meren laivaliikenteen polttoaineen rikkipitoisuuden nostaminen aiheuttaisi vuosittain yli 10 000 ennenaikaista kuolemaa verrattuna vuodeksi 2020 sovittuihin päästörajoihin. Liikenteen polttoaineen lisääminen olisi myös ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Partasen mukaan menetelmien kriittinen arviointi on erittäin tärkeää, koska ilmastonmuokkaukseen sisältyy paljon erilaisia uskomuksia ja myös poliittisia tarkoitusperiä.
– On esimerkiksi ensiarvoisen tärkeää, että ilmastonmuokkauksen mahdollisesti suurta viilennyspotentiaalia ei ymmärretä syyksi lykätä välttämättömiä kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia, Partanen painottaa.
Ilmatieteen laitoksen tutkijan, DI Antti-Ilari Partasen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 23. toukokuuta.