Jos ilmaston lämpenemiseen ei sopeuduta ajoissa, yhden asteen nousu pienentää vehnäsatoja 42 miljoonaa tonnia. Tämä vastaa neljännestä maailman nykyisestä vehnän kaupasta, selviää kansainvälisen tutkimuskonsortion tekemästä tutkimuksesta, jossa Suomen Luonnonvarakeskus on ollut vahvasti mukana.
– Lisäksi vehnäsadot tulevat todennäköisesti vähenemään enemmän kuin aiemmin on ajateltu, ja vähennyksiä on odotettavissa arvioitua aiemmin, jopa pienen lämpötilannousun jälkeen, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen professori Reimund Rötter.
– Kun tehdään päätöksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta, on siis ensisijaisen tärkeää ymmärtää, miten eri ilmastotekijät vaikuttavat yhtäältä toisiinsa ja toisaalta ruoantuotantoon, hän jatkaa.
Vaihtelu heikentää viljan tarjonnan tasapainoa
Tutkijat testasivat 30 erilaista vehnän satomallia ja vertasivat niitä kenttäkokeisiin, joissa kasvukauden keskilämpötila vaihteli 15–26 asteen välillä. Lämpötilan vaikutus sadon vähenemiseen vaihteli laajasti kenttäkokeiden olosuhteiden mukaan.
Lisäksi vuosittainen vaihtelu kasvoi joillakin paikoilla eli satovähennys oli suurempi lämpiminä vuosina ja pienempi viileämpinä vuosina.
– Lisääntynyt satovaihtelu on taloudellisesti kriittinen tekijä, sillä se voi heikentää alueellista ja maailmanlaajuista vehnän tarjonnan tasapainoa sekä ruokaturvaa, mikä puolestaan vahvistaa markkinoiden hintavaihtelua, kuten viime vuosina on nähty, Rötter toteaa.
Tuoreessa raportissaan Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tuo esiin, että maailman keskilämpötila voi nousta jopa 5 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä.
– Ajoissa aloitettu ja riittävä sopeutuminen, kuten paremmin lämpöä sietävien vehnän lajikkeiden viljely voi vähentää huomattavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, Rötter huomauttaa.
Ainutlaatuinen ja alueellisesti laaja tutkimus
Luonnonvarakeskuksen agroekosysteemimallintajat Fulu Tao, Taru Palosuo ja Reimund Rötter osallistuivat yhteistutkimukseen Columbian yliopiston, Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n ja Floridan yliopiston koordinoiman AgMip-projektin kautta.
Suomalaisten lisäksi maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Saksasta, Ranskasta, Tanskasta, Hollannista, Espanjasta, Yhdistyneistä Kuningaskunnista, Kolumbiasta, Meksikosta, Intiasta, Kiinasta, Australiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Ainutlaatuisessa tutkimusjärjestelyssä tutkijat vertasivat vehnän kasvua simuloivien mallien tuloksia kokeellisiin tuloksiin, joissa oli mukana niin keinolämmityskokeita kuin kenttäkokeita useilla kasvupaikoilla.
Tulokset julkaistiin tieteellisessä Nature Climate Change -lehdessä joulukuussa.
Paraikaa on meneillään myös samaan tutkimukseen liittyvä, mutta yksityiskohtaisempi Euroopan laajuinen tutkimus vehnän ja muiden viljojen sopeutumismahdollisuuksista ilmaston muutoksessa.