Staffan Sevónin mukaan osakemarkkinoilla vaikutukset ovat olleet maltillisia. Esimerkiksi Pariisin terrori-iskun vaikutukset Euroopan osakemarkkinoihin jäivät vähäiseksi.
– Osakemarkkinoiden tuottokehityksen perusteella vaikutus jää varsin pieneksi. Vuosina 1993‒2014 Länsi-Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan kohdistuneet yli kymmenen henkeä vaatineet iskut eivät keskimäärin edes aiheuttaneet negatiivista osakemarkkinoiden tuottokehitystä. Jopa 9/11-iskun vaikutus osakemarkkinoilla jäi hetkelliseksi, Sevón kirjoittaa blogissaan.
Hän huomauttaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö terrorismilla olisi valtavia negatiivisia talousvaikutuksia.
– Kohdemaassa ja sen ympärillä yksityinen kulutus voi joksikin aikaa häiriintyä, joskin lisääntynyt turvallisuusalan tuotteiden kysyntä ja puolustusbudjettien korotukset omalta osaltaan lisäävät kysyntää. Vuonna 2013 Yhdysvaltain vakoilulaitoksille allokoitiin budjetista 49 miljardia dollaria. Samana vuonna Suomen valtion menot yhteensä olivat 55 miljardia euroa.
Hänen mukaansa suurimmat taloudelliset kustannukset kohdistuvat maihin, joista terrorismi kumpuaa.
– Niissä elinolot heikentyvät ja tyytymättömyys lisääntyy, mikä voi vahvistaa terrorismin negatiivista spiraalia. Valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi koulutuksen taso heikkenee, sukupuolisyrjintä pahenee ja yrittäminen kärsii pakotteista, fundamentalismista, epäluulosta ja pelosta, Sevón kirjoittaa.
Hän toteaa, että maailman köyhyys on puolittunut lyhyessä ajassa.
– Tämän valossa luulisi terrorisminkin vähentyneen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Terrorismi on viime vuosina kasvanut merkittävästi, tarkasteleepa sitten kuolleiden määrää tai erityisen vakavien – yli kymmenen kuolonuhria vaatineiden – iskujen määrää.
Vuodesta 2010 vuoteen 2103 terrori-iskuissa kuolleiden määrä nelinkertaistui alla 10 000:sta reilusti yli 40 000:een.