Ilmarinen ennustaa kahden prosentin talouskasvua sekä tälle että ensi vuodelle. Kasvu perustuu ennusteen mukaan lähinnä kotimarkkinoiden kehitykseen, mutta myös vienti on pitkästä aikaa elpymässä.
– Suomen kannalta tärkeissä vientimaissa kasvu on ollut pitkään vaisua. Tilanne on nyt parantunut, kun myös euroalueen taloudet ovat lähteneet kasvuun. Vientinäkymät ovat parantumassa kaikilla markkina-alueilla, myös Venäjän talouden odotetaan kääntyvän nousuun. Viennin kasvua tukee lisäksi kilpailukykysopimus, jonka seurauksena työvoimakustannukset alenevat hieman ja kilpailukyky paranee, kertoo Ilmarisen taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Jaakko Kiander.
Tärkein yksittäinen tekijä kasvun takana ovat ennusteen mukaan kotimaiset investoinnit, joiden ennustetaan kasvavan tänä vuonna yli neljä prosenttia. Uudisrakentamisen ennustetaan kasvavan edelleen, mutta aiempaa hitaammin. Investointeja kasvattavat lisäksi teollisuuden kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit.
Yritysten kasvunäkymät ovat Ilmarisen mukaan tällä hetkellä paremmat kuin moneen vuoteen. Kysyntä on kasvussa sekä vientimarkkinoilla että kotimaassa ja kustannustasoon on tulossa helpotuksia, kun yritysten työnantajamaksut alenevat hiukan ja vuosityöaika pitenee.
Lisäksi kuluttajat uskovat aiempaa parempiin suhdannenäkymiin. Luottamus Suomen ja omaan talouteen on parantunut.
– Suotuisat odotukset lisäävät kotitalouksien lainanottohalukuutta ja pitävät säästämisasteen matalana, mikä puolestaan tukee yksityistä kulutusta ja rakennusinvestointeja. Kotitalouksien velka onkin kasvanut enemmän kuin tulot, mutta velkaantumisaste on edelleen monia verrokkimaita alhaisempi. Velkaantumisasteen jatkuva nouse ei kuitenkaan ole kestävä ilmiö, Kiander arvioi.
Ennusteen mukaan työllisyysaste kohoaa yli 69 prosenttiin, mutta jää suhteellisen kauas hallituksen asettamasta 72 prosentin tavoitteesta. Työllisyys kasvaa eniten palvelualoilla, mutta myös teollisuuden työpaikkojen pitkään jatkunut supistuminen päättyy.
Työllisyyden parantumisen lisäksi kuluttajien ostovoimaa ovat tukeneet poikkeuksellisen matalat korot, inflaation painuminen lähelle nollaa sekä tuloverokevennykset.
Suomen julkinen talous on edelleen alijäämäinen, mutta Ilmarinen odottaa alijäämän lähivuosina supistuvan. Valtion ja kuntien yhteenlasketun bruttovelan suhde kokonaistuotannon arvoon nousee tänä vuonna 65 prosenttiin, mutta ensi vuonna velkasuhde ei enää kasva.
Ilmarinen muistuttaa, että työeläkevarat ovat kasvaneet hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Tämän vuoksi Suomen julkisen talouden nettovarallisuus on selvästi suurempi kuin useimpien muiden maiden.
– Eläkeläisten määrä ja eläkemeno kasvavat nopeammin kuin palkkasumma, josta eläkevakuutusmaksut kerätään. Ikärakenteen pysyvän muuttumisen vuoksi eläkelaitosten ylijäämät eivät enää lähivuosina merkittävästi paranna julkisen talouden tilaa samassa määrin kuin aiemmin, Kiander huomauttaa.