Tuoreiden eläkeläisten taloudellinen tilanne on keskimäärin hyvä. Suurin osa on varautunut taloudellisesti eläkepäiviinsä. Toisaalta hyvä- ja huono-osaisuus tuntuu kasautuvan, selviää Ilmarisen tekemästä kyselytutkimuksesta.
Ilmarinen selvitti juuri vanhuuseläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa kyselytutkimuksella. Verkkokysely tehtiin Ilmarisesta syys-marraskuussa 2018 vanhuuseläkepäätöksen saaneille. Kyselyyn vastasi 647 henkilöä, ja vastausprosentti oli 42 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan yhä useampi eläkeläinen on varautunut eläkepäiviinsä sijoittamalla. Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat oman asunnon ostaminen (66 prosenttia), rahojen säästäminen tilille (50 prosenttia) sekä sijoittaminen rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin (40 prosenttia). Vastaajista joka neljäs on hankkinut itselleen lisäeläkkeen.
Kuitenkin 17 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ei ole varautunut eläkepäiviinsä mitenkään.
– Mitä pienempi kuukausieläke on, sitä vähäisempää on myös varautuminen. Huolestuttava suuntaus on, että yhä useampi pienituloinen ei ole varautunut lainkaan eläkepäiviinsä, toteaa Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander tiedotteessa.
Rahat riittävät, jos yllättävää ei satu
Kokemus oman talouden kestokyvystä on heikentynyt vuodesta 2014. Myös taloudellinen tilanne huolettaa hieman aiempaa enemmän.
– Useimpien mielestä eläke riittää varsin hyvin normaaleihin elinkustannuksiin, mutta odottamattomat kriisit aiheuttavat huolta. Sairastuminen tai putkiremontti voivat olla tilanteita, joihin rahat eivät välttämättä riitä, Kiander summaa.
Vastaajista 44 prosenttia kertoi, että talous ei kestäisi vakavaa sairautta. Puolison menehtyminen horjuttaisi taloutta 37 prosentilla vastaajista, putkiremontti 30 prosentilla. Joka neljännellä talous ei kestäisi ruuan tai lääkkeiden hinnan kallistumista tai auton hajoamista.
Naiset ja yksin asuvat
Vastaajien keskimääräinen eläke oli noin 2[nbsp]000 euroa kuukaudessa. Naiset ja yksin asuvat saivat keskimääräistä pienempää eläkettä: molemmissa ryhmissä kuukausieläke oli noin 1[nbsp]700 euroa.
Keskimääräisestä eläkkeestä jäi pakollisten menojen jälkeen käteen noin 500 euroa. Alle 1[nbsp]700 euron eläkkeistä käteen jäi pakollisten menojen jälkeen alle 300 euroa. Naisilla ja yksin asuvilla rahaa jäi keskimääräistä vähemmän.
– Erot hyvä- ja huono-osaisten välillä näkyvät selvästi. Yksin asuvat saavat keskimääräistä pienempää eläkettä ja ovat varautuneet eläkepäiviin muita heikommin. Vastaajista joka viides kertoi, että ylimääräistä rahaa ei jää lainkaan pakollisten menojen jälkeen, Kiander kuvailee.
Sopiva eläke olisi 2 300 euroa
Kyselyyn vastanneiden mielestä sopiva eläke olisi 2[nbsp]300 euroa kuukaudessa. Vastaajista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että oma eläke on riittävä. Eri mieltä olevien osuus on kuitenkin kasvanut viidessä vuodessa.
Suuri osa käyttää ylimääräistä rahaa vapaa-ajanviettoon. Säästävien osuus on kasvanut hieman viidessä vuodessa. Suurelta osalta jää perintöä jaettavaksi.
– Moni joutuu luopumaan matkailusta ja säästämisestä eläkkeelle jäädessään. Toisaalta 30 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole joutunut luopumaan mistään, Kiander kertoo.
Joka neljäs jatkoi töissä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen. Lähes joka viides jatkoi ansiotyössä vanhuuseläkkeen rinnalla. Vastaajista 89 prosenttia oli selvittänyt eläkkeensä suuruuden ennen kuin jäi eläkkeelle.