Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatumittausten mukaan pakokaasupäästöjen pienhiukkaspäästöt eivät ole vähentyneet oletetulla tavalla. Pienhiukkaset ovat edelleen kaupunkien ilmanlaadun suuri ongelma, vaikka moottoriteknologia ja polttoaineet ovat kehittyneet.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Hilkka Timosen mukaan tähän on useita syitä.
– Ajoneuvomoottoreiden polttoaineenkulutusta on pyritty vähentämään etenkin hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Tästä on aiheutunut diesel-moottoreiden lisääntyminen, mikä auton teknologiasta riippuen on voinut lisätä nokihiukkaspäästöjä. Toisaalta myös pakokaasupäästöjä tuottavien ajoneuvojen kokonaismäärä on kasvanut ja autojen päästömittauksissakin keskitytään vain tietyn kokoluokan pienhiukkasiin, hän sanoo.
Päästöjen arviointia vaikeuttaa Timosen mukaan se, että nykystandardien mukaisesti laboratoriossa tehdyillä päästömittauksilla ja mallituksella ei saada selville ajoneuvopäästöjen vaikutusta varsinaiseen kaupunkien ilmanlaatuun.
Autojen pakokaasupäästöt sisältävät muun muassa hiilidioksidia, pienhiukkasia ja typen oksideja, mutta niiden mittaaminen ei kerro kokonaiskuvaa ilmanlaadun kannalta, sillä päästöt muuntuvat ilmakehässä.
Esimerkiksi pakokaasujen kaasumaiset yhdisteet, kuten typpidioksidit, muuntuvat ilmakehässä auringonvalon ansiosta pienhiukkasiksi. Päästöjen muuntumista ilmakehässä on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkasti.
Kokonaiskuvan selvittäminen on kuitenkin oleellista, sillä ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöt likaavat kaupunki-ilmaa ja aiheuttavat sekä terveys- että viihtyvyyshaittoja. Merkittävä osa ihmisten terveydelle kielteisistä vaikutuksista syntyy juuri pakokaasujen sisältämistä pienhiukkasista.
– Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa yli 2000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman vuodessa. Kun pienhiukkasista aiheutuu lisäksi myös eriasteisia terveysvaikutuksia, voidaan puhua yhteiskunnallisesti merkittävästä ongelmasta, Timonen korostaa.
Liikenteen osuutta pienhiukkasten määrässä ja koostumuksessa voidaan seurata ainoastaan pitkäaikaisilla mittauksilla ja uusilla kehittyneillä mittalaitteilla. Helsingissä tällaista seurantaa ovat yhteistyössä tehneet Ilmatieteen laitos ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).
Uusilla mittalaitteilla pystytään erottamaan eri päästölähteet
– Uusilla massaspektrometriaan perustuvilla mittausmenetelmillä pienhiukkasten lähteiden tunnistaminen on mahdollista, mikä avaa mahdollisuuden kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttavien pakokaasupäästöjen seuraamiseen, Timonen kertoo.
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksissa on todettu, että Helsingin ilman pienhiukkaset voi jakaa koostumusmittauksen perusteella kolmeen eri lähteeseen: tuoreisiin pakokaasupäästöihin, kaukokulkeumaan ja biomassan palamiseen, jota aiheuttaa muun muassa puun pienpoltto ja maastopalot.
Meteorologia ja kaukokulkeumasta aiheutuva taustapitoisuus vaikuttavat erittäin paljon kaupunkien ilmanlaatuun. Vaikka päästöt pysyisivät samansuuruisina, tuulisessa ja leudossa talvisäässä pakokaasut sekoittuvat hyvin. Tyynenä pakkaspäivänä pakokaasut puolestaan kertyvät lähelle maanpintaa ja huonontavat ilmanlaatua.