”Ilman kevään maskilinjaa luottamus ei olisi murentunut”

Ylilääkärin mukaan suurempi osa kansasta olisi saatu käyttämään maskeja ilman äkillistä suunnanmuutosta.

Professori, HUSin kipuklinikan ylilääkäri Eija Kalson mukaan kansalaisten motivoiminen maskien käyttöön edellyttää luottamusta päättäjiin ja perusteluja, jotka maalaisjärkikin ymmärtää.

– Kaikkien terveydenhuollon yksiköiden tulisi näyttää esimerkkiä ja edellyttää henkilökunnalta kasvomaskien käyttöä lähikontakteissa. Yökerhot kannattaisi myös sulkea mieluummin kuin panna mummot karanteeniin, Eija Kalso kirjoittaa Lääkärilehden kirjoituksessaan.

Hän huomauttaa, että kesän päättyessä koulut olivat alkamassa, yökerhot pörräsivät ja nuoriso juhli festareilla. Maskien käyttö viivästyi, sillä sosiaali- ja terveysministeriön loppukeväästä teettämän kirjallisuuskatsauksen mukaan niistä ei ollut hyötyä koronaviruksen torjunnassa. Valtioneuvoston tiedepaneeli oli suositellut maskien käyttöä riskitilanteissa jo seuraavana päivänä.

Loppukesästä maskikatsauksen aineistosta valmistui uusi analyysi, joka osoitti täysin päinvastaista tulosta.

– Maskeista onkin hyötyä! Nyt tehtiin täydellinen U-käännös ja alettiin kiireellä pohtia milloin maskeja pitää käyttää, paljonko niitä tarvitaan ja kuka ne maksaa, Eija Kalso toteaa.

Maskeja suositeltiin käytettäväksi, jos 1–2 metrin etäisyyttä ei pystytä varmistamaan.

– Näin ei kuitenkaan tänä päivänäkään tehdä kaikissa terveydenhuollon yksiköissä lähikontaktin yhteydessä. Yökerhot saavat myös olla auki, vaikka niissä välimatkat ja muut ohjeet taitavat unohtua yön kääntyessä aamuksi, alkoholin ja väsymyksen haihduttaessa viimeisetkin huolet koronasta. Yökerhoista korona siirtyy työpaikoille ja kouluihin, kuten olemme viime päivinä lehdistä voineet lukea, Kalso jatkaa.

Hänen mukaansa ilman kevään epäonnista katsausta maskien käyttöä olisi voitu pohtia rauhassa kesän aikana. Kansalaiset olisi saatu motivoitua nykyistä laajemmin maskien käyttöön, eikä luottamusta tutkittuun tietoon olisi murennettu.

– Kevään katsausta ei ollut tekemässä yhtään varsinaisen substanssin ymmärtäjää. Substanssiosaaminen olisi edellyttänyt asiantuntemusta hengitysteistä, viruksen ominaisuuksista, pisaroiden ja aerosolien käyttäytymisestä, uusien maskien ominaisuuksista sekä kontekstista, missä maskeja käytetään, ylilääkäri sanoo.

Mainos