Ilmastomallien mukaan kohoava lämpötila ja lisääntyvä kosteus maanpinnan läheisessä kerroksessa johtavat yleisesti siihen, että ukkosille suotuisia olosuhteita esiintyy entistä useammin.
Ilmastonmuutos vähentää lämpötilaeroja napaseutujen ja päiväntasaajan välillä. Tämä pienentää vertikaalista tuuliväännettä, jolla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia vaarallisia sääilmiöitä ukkosten yhteydessä esiintyy. Ennusteet saavat tukea useimmista ilmastomalleista, joissa on tarkasteltu kyseisiä muuttujia.
Tornadojen ja raekuurojen riskeihin liittyy kuitenkin vielä monia kysymyksiä. Rajuilmojen pieni mittakaava vaikeuttaa niiden käsittelyä globaalien mallien avulla. Arviot niiden esiintymisestä tulevassa ilmastossa perustuvat siihen, kuinka usein niille otollisia olosuhteita muodostuu ilmastomalleissa.
– Uusimpien tutkimusten mukaan tornadojen voimakkuus ei kasva. Siksi Oklahoman tornadon kaltaisten tapahtumien ei odoteta lisääntyvän tulevaisuudessa, yhdysvaltalaisessa National Severe Storms Laboratory -tutkimuslaitoksessa työskentelevä Harold Brooks kertoo.
Brooks on yksi tunnetuimmista voimakkaiden ukkosten tutkijoista.
Useimmat Suomessa koetut vaaralliset sääilmiöt liittyvät ukkosiin. Esimerkkejä näistä ovat salamointi, ukkospuuskat, rakeet ja trombit. Keskimäärin yksi ihminen kahdessa vuodessa kuolee salamaniskuun. Ukkosiin liittyvät voimakkaat tuulet ja puiden kaatumiset voivat myös aiheuttaa suurta tuhoa omaisuudelle.
Suomessa havaitaan vuosittain keskimäärin 14 trombia. Useimmat niistä ovat varsin heikkoja, mutta myös merkittäviä tapauksia on raportoitu vuosien saatossa.
Ilmatieteen laitos ja eurooppalainen rajuilmoihin keskittyvä tutkimuslaitos, European Severe Storms Laboratory, järjestävät seitsemännen rajuilma-aiheisen konferenssin (European Conference on Severe Storms) Helsingissä 3.–7.6. Konferenssi kokoaa yhteen meteorologeja ja aihepiirin johtavia tutkijoita.