Ilkka Kanerva: Tuleeko Ukrainasta jäätynyt konflikti?

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentin Ilkka Kanervan (kok.) mielestä Ukrainan tulitaukosopimus on positiivinen askel ihmisille konfliktialueella.

– Itse asiassa kuitenkin sisällöltään tärkeämpi dokumentti on Etyjin, Ukrainan, Venäjän ja kapinallisjohtajien eli niin kutsutun kontaktiryhmän allekirjoittama Minskin sopimuksen toimeenpanopöytäkirja, kansanedustaja Ilkka Kanerva huomauttaa.

Kanervan mukaan toimeenpanopöytäkirjassa määritellään tarkasti tulitauon alkamisaika sekä raskaan aseistuksen poisvetämisen yksityiskohdat. Etyj tukee prosessia eri välinein, muun muassa satelliitein, miehittämättömillä ilma-aluksilla ja tutkajärjestelmin.

Etyj valvoo ulkomaisten aseellisten muodostelmien, sotilaskaluston ja palkkasotilaiden poisvetämistä Ukrainan alueelta. Lisäksi pöytäkirjassa on sovittu Donetskin ja Luhanskin hallinnollisista järjestelyistä, armahduksista, panttivankien vapauttamisesta sekä humanitäärisen avun järjestelyistä.

– Valtakunnan raja on tarkoitus saada Ukrainan täydelliseen valvontaan koko konfliktialueella heti, kun paikallisvaalit on pidetty Etyjin standardien mukaisesti. Ehtona rajakontrollin palauttamiseen Ukrainalle on myös, että uusi perustuslakiuudistus viedään vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kanerva toteaa, että perustuslakiuudistuksen avainsana on desentralisaatio. Autonomiaa tai federalisaatiota ei ole mainittu sopimuksessa. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”on kyseenalaista, suostuvatko separatistit vähempään kuin federalisaatioon, vaikka pöytäkirjassa sanaa ei mainitakaan”.

Poimintoja videosisällöistämme

Kanervan mielestä kaikki pöytäkirjaan kirjattu on tavoittelemisen arvoista, vaikka tässä vaiheessa kyse on etenkin järjestelyistä tulitauon aikaansaamiseksi.

– Vielä ei kannata uskotella, että rauha olisi tätä kautta lopullisesti saavutettu, Kanerva sanoo.

Hän muistuttaa, että ”kysymyksiä jää ilmaan”. Yksi niistä on perustuslakiuudistuksen läpivieminen Ukrainan parlamentissa. Vielä vaikeampi kysymys on kapinallisalueiden asema ja kapinallisjohtajien sitoutuminen sopimukseen. Näiden kysymysten jälkeen tarkasteluun tulee uskottavan rajavalvonnan aikaansaaminen.

– Onko kehitys ylipäätään johtamassa Ukrainassa kohti Transnistrian kaltaista jäätynyttä konfliktia? Kyetäänkö Donbassin alue integroimaan näillä järjestelyillä osaksi Ukrainaa ja saadaanko Venäjän vastainen raja todelliseksi ja Ukrainan omaan valvontaan? Kanerva kysyy.

Hän huomauttaa, että raskaan asekaluston pois vetäminen ja puskurivyöhyke voivat toisaalta myös mahdollistaa kapinallisille oman toimintansa jatkamisen rauhassa.

– Tärkeintä nyt on kuitenkin estää sodan laajeneminen täydelliseksi humanitääriseksi murhenäytelmäksi ja Euroopan ristiin käyvien voimavirtojen saattaminen vaikkapa hatarammallekin sovinnon tekoa tarkoittavalle pohjalle, Kanerva kiteyttää.

Mainos