– Ruotsi marssi komeasti YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen postille. Aloittaa suoraan jopa sen hetkellisenä puheenjohtajana. Tämä on monella tapaa hatunnosto Ruotsille, mutta onko se sitä myös pohjoismaiselle ulkopolitiikalle, Ilkka Kanerva kysyy Verkkouutisten blogissaan?
Hän toteaa, että Ruotsi on parhaillaan keskeinen pelinrakentaja kaikissa polttavissa YK-tasoisissa kansainvälisen politiikan asioissa.
– Samalla he ovat avoimesti arvioimassa muutoksia oman politiikkansa muotoiluun. Ruotsissa joudutaan varautumaan kyberiuhkien ja hybridivaikuttamisen konkreettiseen haasteeseen, aivan kuten mekin Suomessa. Puolustusratkaisuja rakennetaan uudelle pohjalle ja rahaa tarvitaan enemmän kuin ennen. Ehkäpä suhtautumista keskeisiin toimijoihin punnitaan myös turvaneuvostojäsenyyden valossa Kanerva kirjoittaa.
Hän huomioi, että pohjoismaat ovat tiivistäneet rivejään eri tasoilla.
– Yhteisesiintymiset Washingtonissa Valkoisessa talossa eivät ole vähämerkityksisiä. Yhteinen arvopohja on kokolailla selvä. Kukaan tuskin epäilee, etteikö pohjoismainen yhteiskuntamalli toteuta parhaiten universaaleja arvoja, kuten YK:n ihmisoikeusjulistusta tai Etyjin päätösasiakirjaa. Olennaisin muutos pohjoismaisessa kuviossa on kuitenkin Suomen ja Ruotsin tiivistynyt vuorovaikutus, Kanerva toteaa.
Hänen mielestään kysymys kuuluu, ollaanko tulossa väliasemalle.
– Tarinalla on pitkä historiansa. Taloudellinen, poliittinen ja turvallisuuspoliittinen, niin ja tietysti kulttuurinen viitekehys. Pohjoismaisuus on tie kansainvälisen aseman vahvistamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien kasvuun. Tarinalle on syytä kirjoittaa nykytilanteessa jatkumoa. Laskematta sen varaan, että Brexitin jälkeen Iso-Britannia tai Skotlanti tulisivat koputtamaan Pohjoismaiden Neuvoston ovelle.
Kanerva toteaa, että katseet kääntyvät Suomen ja Ruotsin suuntaan. Norjan, Tanskan ja Islannin ratkaisut ovat kaikkien tiedossa.
– Oletan, että Ruotsin uudet arviot ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan ja eritoten puolustuspolitiikkansa uudelleenmuotoilussa ovat omiaan avaamaan ovia nykyistä tiiviimmälle yhteistoiminnalle. Sen verran perinteinen asetelma voisi ehkä muuttua, että Suomi saisi hyvinkin vuorostaan istua kuskin paikalle, Kanerva kirjoittaa.
Ikään kuin vastauksen Kanervan kirjoitukselle Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on nostanut Ruotsin yhdeksi painopisteeksi nostanut puolustusyhteistyön Suomen kanssa. Ylen Uutisten mukaan hän kertoi asiasta Sälenin turvallisuuskonferenssissa maanantaina.
Hultqvist haluaa selvittää, miten yhteistyötä Suomen kanssa voidaan yhä syventää. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin yhteistyö vakauttaa tilannetta Itämeren alueella.
Tiedotustilaisuudessa Hultqvist ei kuitenkaan halunnut täsmentää, miten puolustusyhteistyötä syvennettäisiin. Hän odottaa ehdotuksia puolustussopimuksen valmistelijoilta. Valmistelu tapahtuu komiteassa, jossa ovat mukana kaikki valtiopäiväpuolueet. Tavoitteena on saavuttaa laaja yhteisymmärrys Ruotsin puolustuspolitiikasta.