Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen on kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan edennyt kiitettävän nopeassa tahdissa. Hän uskoo yhteistyön lähivuosina paitsi entisestään tiivistyvän, myös laajenevan.
– Yksi kehitysdimensio voisi mielestäni olla Norjan aiempaa tiiviimpi osallistuminen yhteiseen harjoitteluun Suomen ja Ruotsin rinnalla, vaikka Norjan Nato-jäsenyys toki asettaakin yhteistyölle omat rajoitteensa, Kanerva sanoo Verkkouutisille.
– Itämeri on turvallisuuspoliittisessa katsannossa hyvin herkkä alue, mutta myös arktinen ulottuvuus on nousemassa entistä akuutimmaksi eri muodoissaan. Sen takia on luonnollista, että me kolme Pohjoismaata – Suomi, Ruotsi ja Norja – tarkastelemme tätä tilannetta yhdessä. Jos Norja lähtisi hieman voimaperäisemmin osalliseksi siihen puolustusyhteistyöhön, jota Suomi ja Ruotsi jo menestyksellisesti tekevät, se olisi alueellisen vakauden kannalta yksinomaan positiivinen asia, hän toteaa.
Ruotsin avaus on tärkeä
Myös Suomen ja Ruotsin kahdenkeskiseen yhteistyöhön sisältyy Kanervan mielestä edelleen monenlaisia kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia.
– Ensimmäinen iso linja kulkee siinä, että saatamme Helsingin ja Tukholman akselilla yhteisen suunnittelun arkipäiväiseksi. Sen ei pidä olla asia, josta on asiakohtaisesti erikseen päätettävä, vaan sen pitää olla jokaisen puolustushaaran osalta kaiken aikaa käynnissä ja sen on katettava turvallisuusympäristömme kaikki uhkatekijät, Kanerva sanoo.
Keskeistä on hänen mukaansa se, että eteen tuleviin uhkiin varaudutaan vastaamaan yhdessä. Ensivaiheessa kyse on pitkälti molempien maiden olemassa olevien puolustussuunnitelmien yhteensovittamisesta.
Ruotsin parlamentaarisen puolustuskomission tuoreessa raportissa esitetään muun muassa, että yksi Ruotsin maavoimien prikaati koulutettaisiin taistelemaan mahdollista hyökkääjää vastaan suomalaisella maaperällä.
– Tämä avaus on hyvin mielenkiintoinen ja mielestäni johdonmukainen siihen solidaarisuusjulistukseen nähden, jolla Ruotsi on ilmoittanut, että se ei jäisi toimettomaksi, jos EU-naapuria vastaan hyökätään, Kanerva arvioi.
– Kun Ruotsi nyt viestittää aikovansa varata avuksemme 5000 miehen vahvuisen prikaatin, siihen ei sovi suhtautua vähättelevästi. He ovat valmiita antamaan vähästään paljon. Se antaa vahvan viestin siitä perusasenteesta, että he suhtautuvat vakavasti tähän yhteistyöhömme. Se myös täydentää hienolla tavalla sitä tiivistä yhteistyötä, jota ilma- ja merivoimamme ovat tehneet jo pitemmän aikaa ja erinomaisella menestyksellä. Nostan hattua puolustusministeri Peter Hultqvistille siitä, että tähän pisteeseen on edetty, Kanerva sanoo.
Jotta Ruotsin kaavailema panostus asettuisi oikeaan perspektiiviin, hän kehottaa muistamaan, että Baltian maihin ja Puolaan vuoden 2014 sijoitetut Naton monikansalliset taisteluosastot ovat kukin noin tuhannen sotilaan vahvuisia.
Liittoutumattomuus ei kahlitse
Suomi-Ruotsi-yhteistyön jatkuva tiivistäminen on Kanervan mielestä mitä luontevin asia.
– Turvallisuusympäristömme on yhteinen, ja yhteiset ovat myös intressimme. Olisi kovin vaikea kuvitella sellaista uhkaa, joka koskisi vain toista, muttei toista. Helsingissä ja Tukholmassa on sotilaallisen turvallisuuden osalta hyvin yhtenevä tilannearvio siitä, millaisessa maailmassa me elämme, Kanerva toteaa.
– Se, että ulkopolitiikassa voi olla tiettyjä painotuseroja, ei tätä tiivistyvää turvallisuuspoliittista suhdettamme ja puolustusvoimiemme yhteistyötä miksikään muuta, hän korostaa.
Ruotsin vuosisataista sotilaallisen liittoutumattomuuden traditiota on Kanervan mukaan syytä kunnioittaa. Samalla hän kehottaa tarkastelemaan, miten läntinen naapurimaamme on siirtynyt kylmän sodan aikana vaalimastaan tiukasta puolueettomuuspolitiikasta askel kerrallaan muun muassa Nato-kumppanuuteen ja korostamaan EU:n jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta mahdollisessa kriisissä.
– Sellainen liittoutumattomuuspolitiikka, jossa kansainvälisestä yhteistyöstä kieltäydyttäisiin, ei yksinkertaisesti enää ole tätä päivää. Muistettakoon, että Yhdysvaltain edellinen puolustusministeri, kenraali James Mattis sanoi Ruotsin olevan USA:n ystävä ja liittolainen, vaikka se ei olekaan Naton jäsen. Enpä ole havainnut, että Ruotsissa olisi Mattisia tästä kommentistansa moitittu, Kanerva sanoo.
Yhteistyötään Suomen kanssa Ruotsi on Kanervan mielestä edistänyt poliittisesti hyvin taitavalla tavalla.
– Se nyt vain puuttuisi, että Suomi ryhtyisi tässä jostain syystä neliraajajarrutukseen. Sellaiselle politiikalle en näe minkäänlaisia perusteita. Mehän olemme itse olleet tätä yhteistyötä virittämässä ties kuinka kauan, vuonna 2009 perustetusta Nordefcosta ja monesta muusta alkaen, hän toteaa.
Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten linjausten yksituumaisuus kiteytyy Kanervan mukaan siihen, että molemmat maat ovat Euroopan unionin jäseniä ja molemmat tekevät tiivistä yhteistyötä Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusohjelman (EOP) puitteissa.
Sekä Suomi että Ruotsi ovat solmineet useita merkittäviä kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia, ja niillä on kolmikantasopimus yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Kumpikin maa on lisäksi mukana niin EU:n ja Naton nopean toiminnan joukoissa kuin Ison-Britannian johdolla perustetussa JEF-joukossa.
– Miltei ainoa ero taitaa olla siinä, että Suomi on ilmoittanut kiinnostuksensa osallistua Ranskan presidentti Emmanuel Macronin aloitteesta kehiteltävien eurooppalaisten interventiojoukkojen valmisteluun, mutta Ruotsi ei ainakaan toistaiseksi ole vastaavaa ilmoitusta antanut, toteaa Kanerva.
Ilkka Kanerva on toiminut ministerinä kolmessa hallituksessa ja kokoomuksen kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 alkaen. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja hän on ollut vuosina 1999–2003 ja 2015–2019. Tasavallan presidentti myönsi Kanervalle vuonna 2017 ministerin arvonimen.