Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että niin sanotun Nato-option säilyttäminen on keskeisen tärkeä osa Suomen ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Kanerva puhui eduskunnan käsitellessä valtioneuvoston puolustusselontekoa, jonka hän esitteli.
– Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella, ja mahdollisessa Euroopan laajuisessa konfliktissa pohjoinen Eurooppa valitettavasti muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna eheän kokonaisuuden. Jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa joutuisi uhatuksi, ei Suomi Euroopan unionin jäsenvaltiona voisi sulkea itseään ulkopuolelle, Ilkka Kanerva totesi.
– Suomen tavoitteena on luonnollisesti, sotilaallisesti liittoutumattomana maana, pysyttäytyä konfliktien ulkopuolella, mutta kysymys kuuluu: entäpä jos se ei onnistu? Selonteossa todetaankin, että Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Sotilaallisen voiman käyttö — ja sillä uhkaaminen — näyttää säilyvän keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa.
Kanervan mukaan ”Ukrainan tapahtumat osoittavat valitettavan konkreettisella tavalla, että tämä arvio on paikkansa pitävä eikä voimankäyttöön turvautuminen ole valitettavasti poissuljettavissa oleva vaihtoehto. Niinpä nyt tarvitaan johdonmukaista ja yhtenäistä toimintalinjaa kohtuudella niin Euroopan unionilta kuin Natoltakin”.
Selonteossa Kanervan mukaan ”toteamme yksimielisesti ja yksiselitteisesti, että Natolla on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen merkityksensä ja että vahva ja yhtenäinen Nato on Euroopan ja Suomen intresseissä”.
– Suomen ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilamme ja valinnanmahdollisuuksien ylläpitäminen kaikissa olosuhteissa — kaikissa olosuhteissa. Niin sanotun Nato-option säilyttäminen on keskeisen tärkeä osa Suomen ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, Ilkka Kanerva sanoi.
– Minkäänlaista etupiiriajattelua on mahdotonta hyväksyä. Saanen tässä yhteydessä siteerata tasavallan presidenttiä: ”Päätökset uusien jäsenten liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton 30 jäsenen välillä, ja jäsenyyksistä päättäminen on hakijan ja Naton jäsenmaiden asia”. Sanotko tuota enää selkeämmin? Naton puolesta saman asian on todennut pääsihteeri (Jens) Stoltenberg.
Kanervan mukaan Suomen diplomatialla on poikkeuksellisen tärkeä merkitys koko Euroopan turvallisuusrakenteen kannalta huomennakin.
– Mutta sanojen painoarvo kasvaa diplomatiassa, jos omat asiat ovat kunnossa, ja siihen puolustusselonteko tietysti tähtää paitsi oman kansallisen puolustuksemme kehittämisessä niin myöskin kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa.
