Ilkka Kanerva uskoo, että vuoden kuluttua aika olisi kypsä, jotta asiasta olisi olemassa jonkinasteinen yhteinen näkemys.
– Toivon, että hallituspohjasta riippumatta tämä asia voitaisiin kirjata seuraavissa hallitusneuvotteluissa tavalla tai toisella hallitusohjelmaan. Tätä asiaa ei saa päästää veltostumaan, Kanerva sanoo Lännen Medialle muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) tukee Kanervan esitystä ja uskoo, että naisiin ulottuvat kutsunnat nousevat myös seuraavien eduskuntavaalien yhdeksi keskustelun aiheeksi.
– Olen kuullut, että puolustusvaliokunnassa käydään keskustelua tästä asiasta ja sieltä tulee varmasti jokin yhteinen näkemys. Olen Kanervan kanssa samaa mieltä, että tämä on asia, mikä seuraavissa eduskuntavaaleissa otetaan esille ja tästä varmasti myös hallitusneuvotteluissa keskustellaan, Niinistö sanoo Lännen Medialle.
Niinistön mukaan ensin on ratkaistava se, laajennetaanko kutsunnat koskemaan myös naisia. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä sitä, mitä naisten kansalaispalvelu käytännössä tarkoittaisi.
Kanervan mukaan asiasta pitäisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu, koska kyseessä on suuri yhteiskunnallinen ja ristipaineinen muutos.
Kanervan ajama kansalaispalvelu ei tarkoita sitä, että naiset velvoitettaisiin aseelliseen palvelukseen. Kyse on koulutusjaksosta, jossa naiset valmiuksia toimia kriisiajan yhteiskunnassa.
– Siviilikriisinhallinnalle on mitä suurin tilaus. Pidän tärkeänä, että Suomi kykenisi edelleen kehittämään omaa rauhanturvaprofiilia kansainvälisesti. Toinen ulottuvuus on kyberpuolustus, jossa Suomi tarvitsee merkittäviä lisäresursseja lähivuosina. Kolmas näkökulma asiaa on humanitäärinen apu, jota tarvitaan useissa eri asiayhteyksissä, hän sanoo.