Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) arvostelee vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ehdotusta selvittää ase- ja siviilipalveluksen lyhentämistä.
Li Andersson arvioi vasemmistoliiton kesäkokouksessa, että työllisyyttä voitaisiin vahvistaa muutoksella ”merkittävästi, jopa usealla tuhannella henkilöllä”.
Ilkka Kanervan mukaan palvelusaikojen pituuden on perustuttava maanpuolustuksen tarpeisiin.
– Siviili- ja asepalvelus sitoo nuoria ikäluokkia pois työelämästä ja opintojen parista, mutta se on hinta, joka meidän on uskottavasta puolustuksesta maksettava. En lämpene Anderssonin ehdotukselle, Kanerva toteaa tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että Risto Siilasmaan raportissa esitetyt muutokset ovat jo pitkälti toteutuneet osana puolustusvoimauudistusta vuosina 2012–2015.
Puolustusvoimat toteuttaa parhaillaan Koulutus 2020 -uudistusta, jonka yhteydessä palvelusaikoja ja varusmiesten tehtäviä on arvioitu. Palveluksen minimikesto ei kuitenkaan laske kuudesta kuukaudesta, sillä varusmiehiltä edellytettävät tehtävät ovat entistä vaativampia.
– Siilasmaan raportissa esitetty neljän kuukauden palvelusaika tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei kaikkia joukkoja koulutettaisi valmiiksi varusmiespalveluksen aikana. Tämä vaikuttaisi väistämättä myös koulutettavien joukkojen koheesioon, Ilkka Kanerva sanoo.
– Varusmiesten palvelusajat on optimoitu nykyisellään siten, että palveluksen kestolla taataan paitsi yksilön osaaminen, myös varusmiesjohtajien kokemus oman joukkonsa johtamisesta. Varusmiespalveluksen keston leikkaaminen heikentää varusmiesten osaamista ja siten kykyämme itsenäiseen puolustukseen, Kanerva jatkaa.
Nuorten työllisyyttä voidaan vahvistaa muilla keinoin
Asevelvollisuuden kehittämistä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkastellaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa, jonka puheenjohtajana Ilkka Kanerva toimii. Hallituksen asettaman komitean lähtökohtana on se, että yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
Kanerva toivoo hallitukselta päätöksiä työllisyyttä vahvistavista uudistuksista budjettiriihessä. Hän vahvistaisi nuorten työllisyyttä palveluksen keston lyhentämisen sijaan muilla keinoin. Useat keinot sopisivat opetusministeri Anderssonin edistettäviksi.
– Opetusministerillä on keskeinen rooli nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ja nuorten työllisyyden vahvistamisessa. Kaikkein keskeisintä olisi vähentää koulupudokkaiden määrää sekä nopeuttaa siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ja sieltä edelleen korkeakouluihin, Ilkka Kanerva pohtii.
– Tämä edellyttää panostuksia muun muassa perusopetukseen. Hallituksen kaavailema oppivelvollisuuden pidentäminen ei taida kohdistua ongelman juurisyihin.