Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mukaan jokainen tietää, mitä tarkoittaa päivämäärä 13.3. Suomen historiassa. Silloin vuonna 1940 astui voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus, joka päätti talvisodan.
– Talvisodassa oli kaikki pelissä. Nyt on toisenlainen aika. Toimet ovat myös osin toisenlaisia, mutta uhka ja vaara kuitenkin todellisia. Kyber yksi niistä pirullisimpia, Ilkka Kanerva kirjoittaa Twitterissä.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Kanerva on kirjoittanut yhdessä kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin kanssa Turun Sanomiin puheenvuoron, jonka mukaan Suomea puolustettava myös kyberympäristössä.
– Meillä on pitkä kokemus Suomen puolustamisesta maalla, merellä ja ilmassa. Tänä päivänä kansallista suvereniteettia on valvottava ja turvattava kaikissa olosuhteissa myös kyberympäristössä, jossa vihamielinen toiminta on kasvussa, Limnéll ja Kanerva kirjoittavat.
Suomen kyberympäristöön kohdistuu päivittäin uhkia
Suomen kyberympäristöön kohdistuu päivittäin erilaisia uhkia vakoilusta tietomurtoihin ja informaatiovaikuttamiseen.
– Kyse on jatkuvasta toiminnasta, josta eduskuntaan kohdistunut kybervakoilu ja Vastaamon tietomurto ovat viimeaikaisia esimerkkejä.
Kirjoittajien mukaan kyberympäristön hyväksikäyttäminen hämärtää entisestään sodan ja rauhan rajaa. Valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden Suomeen kohdistuvat kyberoperaatiot ovat merkinneet kohonnutta uhkaa niin kriittiseen infrastruktuuriin, yrityksien tietopääomaan sekä kansalaisten arkipäivän turvallisuuden tunteeseen.
– Suomen puolustaminen kyberympäristössä ei voi odottaa poikkeusoloja, vaan kyse on normaalioloissa tapahtuvasta jokapäiväisestä välttämättömästä toiminnasta.
Yhteiskunnan puolustamisesta ei vastaa mikään taho
Limnéllin ja Kanervan mielestä oleellista on nyt määritellä Suomen linjaukset kansainvälisen oikeuden soveltamiseen kyberympäristössä sekä reagoinnin edellytykset kyberympäristössä tapahtuvaan alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin.
– Koska merkittävä osa vihamielisestä kybervaikuttamisesta tapahtuu niin sanottuna hybridivaikuttamisena, on välttämätöntä, että viranomaisilla on kyky ja toimivaltuudet huolehtia kyberympäristön turvallisuudesta jo normaalioloissa.
Esimerkiksi kyberympäristön aluevalvonnan tehtävää ei ole tällä hetkellä määritetty millekään taholle, eikä valmiuslainsäädäntö anna kyberympäristöön tarvittavaa toimivaltaa edes poikkeusoloissa.
– Kansalliseen uskottavaan kyberpuolustukseen liittyy myös kyky vastata vihamieliseen, etenkin valtiolliseen, kybervaikuttamiseen. Tämä edellyttää sekä poliittista päätöksentekovalmiutta, että erilaisten vastatoimien valmistelua jo ennakolta.
Tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta puolustamisesta kyberympäristössä ei vastaa mikään taho yksiselitteisesti, vaan toimivaltuudet hajaantuvat eri viranomaisille ja esimerkiksi kuten yrityksille.
Jokainen tietää mitä tarkoittaa pvm 13.3. meidän historiassamme. Talvisodassa oli kaikki pelissä. Nyt on toisenlainen aika. Toimet ovat myös osin toisenlaisia, mutta uhka ja vaara kuitenkin todellisia. Kyber yksi niistä pirullisimpia! https://t.co/G59YcbuCtd
— Ilkka Kanerva (@ikekanerva) March 12, 2021