Suomessa henkirikokset selvitetään useammin kuin Ruotsissa. Selvittämättömiä murhia on Ruotsissa noin 900 vuoden 1985 jälkeen, kertoo Iltalehti. Suomessa ratkaisematta on noin 200 murhaa, joista vanhimmat ovat 1950-luvulta. Ruotsissa aiemmin myös murha saattoi vanheta rikoksena, siksi tilastointi ei yllä pidemmälle.
Rikosnimike murha annetaan Ruotsissa herkemmin kuin Suomessa. Kun Ruotsissa löytyy ihminen kuolleena hiemankaan epäselvissä olosuhteissa, alkaa murhatutkinta. Suomessa taas aloitetaan kuolinsyyntutkinta.
Ruotsinsuomalaisen asianajajan Kerstin Koortin mukaan Suomessa on etuna se, että poliisi johtaa itse esitutkintaansa. Ruotsissa kaikkien vähäpätöistä vakavampien rikosten esitutkinta on syyttäjällä.
– Suomalaisella poliisilla on enemmän valtaa käsissään rikoksia tutkittaessa, Koorti kertoo.
Ruotsin luvuissa painaa myös jengirikollisuuden suuri osuus, joka on tyypillisesti poliisille haastava selvitettävä. Jengiampumisista on pahimpina vuosina selvinnyt alle 30 prosenttia.
Hyvin harva suostuu puhumaan poliisille, murhan tilattu tekijä ei välttämättä edes tunne uhria ja henkilöllisyyksien selvittelyyn menee kauan aikaa. Myös Suomessa poliisi on ollut huolissaan katujengirikollisuudessa yleistyneestä vaikenemisen kulttuurista.
Kun Ruotsin jengirikolliset alkoivat käyttää lapsia ampujina, on selvitysprosentti jengien henkirikoksissa kasvanut. Lapset jättävät jälkiä, tekevät virheitä ja tallentuvat turvakameroihin. Heidän jäljilleen on helpompi päästä.
Ruotsin poliisi itse on kertonut kehittyneensä paremmaksi rikosten selvittelyssä.