Venäjä ilmoitti jo tammikuussa irrottautuvansa ulkomaiset tarkkailulennot mahdollistavasta Open Skies (Avoin taivas) -sopimuksesta. Nyt Venäjän duuma käsittelee virallisesti sopimuksen päättämistä.
Venäjä perustelee irrottautumista sillä, ettei sopimusta saatu muutosehdotuksista huolimatta toimivaksi sen jälkeen, kun Yhdysvallat jätti sopimuksen viime vuoden marraskuussa.
Suomessa olisi toivottu tarkkailulennot mahdollistavan sopimuksen jatkuvan. Suomen Open Skies -lennot ovat suuntautuneet aina Venäjälle.
– Open Skies -lennoilla on ollut se merkitys, että me olemme voineet pitkäjänteisesti seurata Venäjän sotilaallisen infrastruktuurin kehittämistä, sanoo Suomen asevalvontasuurlähettiläs Jarmo Viinanen Iltalehdelle.
– Olemme kokeneet sen (sopimuksen) yleisesti luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä toimena Euroopassa, Viinanen sanoo.
Hänen mukaansa ne maat, joilla on satelliitteja, voivat jatkossakin hankkia tietoja eri kohteista. Suomen kaltaiset maat, joilla ei ole omia satelliitteja, ovat huonommassa asemassa.
– Tiedonhankinnan osalta meidän pitää löytää korvaavia keinoja paikkaamaan tietopuute, joka tässä jää, Viinanen sanoo.
Hänen mukaansa Open Skies -lentojen hyvänä puolena on ollut se, että havaituista asioista on voitu kysyä suoraan venäläisiltä, eivätkä he ole voineet siten kiistää tietoja. Jatkossa Venäjä voi halutessaan kiistää muita kautta saatuja tietoja helpommin.
Open Skies (Avoin taivas) -sopimus on osa Etyjin asevalvontajärjestelmää. Sopimuksen 34 allekirjoittajamaata tekevät aseettomia valvonta- ja kuvauslentoja toistensa ilmatiloissa. Sitä on pidetty yhtenä kaikkein toimivimmista asevalvontasopimuksista.