Hyvinvointialueiden rahoitus on saatettu laskea kymmenillä tai jopa yli sadalla miljoonalla eurolla pieleen, arvioivat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen sekä ylilääkäri Jari Kankaanpää Iltalehdelle.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta noin 80 prosenttia perustuu väestöjen palvelujen tarpeeseen. Tähän lasketaan esimerkiksi pitkäaikaisdiagnoosit. Vain 13 prosenttia rahoituksesta lasketaan asukasmäärän mukaan.
IL:n haastattelemien sote-asiantuntijoiden mukaan ongelma on se, että kaikki alueet eivät ole pystyneet toimittamaan tietoja pitkäaikaisdiagnooseista asianmukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Tämä laskee alueiden rahoitusta.
Nykyjärjestelmä palkitsee ne alueet, joiden potilastietojärjestelmät siirtävät pitkäaikaisdiagnoosit automaattisesti. Joillakin alueilla tietojen siirto edellyttää manuaalista työtä, mikä johtaa usein tietojen puutteisiin.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan alueilla kirjattiin vuosina 2022–2023 muita alueita enemmän reikiintyneitä hampaita. Asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole alueiden asukkaiden huonommasta suunterveydestä, vaan eroista siinä, miten diagnooseja toimitetaan THL:lle.
Julkisessa keskustelussa on puhuttu niin sanotuista haamudiagnooseista eli virheellisten diagnoosien kirjaamisesta. Kankaanpään mukaan tätä suurempia ongelmia ovat pitkäaikaisdiagnoosien toimittamisongelmat ja väärien pitkäaikaisdiagnoosien kertyminen.
– Tämän virheen laajuutta emme osaa edes arvioida, mutta puhutaan todennäköisesti kymmenistä miljoonista, ellei jopa yli sadasta miljoonasta, Kankaanpää sanoo IL:lle.
Tero Järvisen mielestä alueille pitäisi antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2030 asti.
– Pidän kyllä tärkeänä sitä, että kun alijäämät ovat syntyneet järjestelmän puutteellisuuksien vuoksi, kyllä nämä vuodet taaksepäinkin on syytä arvioida, hän sanoo IL:lle.