Helsingin yliopiston finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas moukaroi hallituksen kaavailemia vene- ja moottoripyöräveroja.
Valtiovarainministeriölle toimittamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa Linnakangas arvostelee uusia veroja ja sanoo, että ne ovat ylellisyys- ja varallisuusveroja, jollaisia Suomi ei ole enää vuosiin kantanut.
– Kyseiset verot ovat entisaikojen ylellisyysverojen sukulaisia. Ne eivät ole nyt oikea ja tehokas keino valtion verotulojen lisäämiseksi, Linnakangas kirjoittaa.
Hänen mielestään varallisuusveroa ei ole mieltä synnyttää uudelleen ainoastaan veneiden ja moottoripyörien verolle panemiseksi.
Lakiluonnosten mukaan veneiden omistus on selvästi yleisempää ylemmissä tuloluokissa ja moottoripyörien omistus on jopa keskittynyt ylempiin tuloluokkiin. Veneveroa ja moottoripyöräveroa ovat hallituksessa ajaneet perussuomalaiset.
Professori luettelee Suomessa kannettuja ylellisyysveroja, joita maksettiin muun muassa palvelijoista. Ruotsi-Suomessa määrättiin vuonna 1789 maksettavaksi ylellisyysmaksuja tarpeettomista palvelijoista, kuten kamari- ynnä muista palvelijoista. Maksu oli 4-8 riikintaaleria.
Kotipapin pitämisestä oli maksettava 12 riikintaaleria ja kokista kymmenen riikintaaleria.
Ruotsi-Suomi otti vuonna 1710 käyttöön peruukkiveron. Monet näkivät peruukit yläluokan tuhlailuna.
Vuonna 1716 Ruotsi-Suomeen säädettiin vero hienoille puvuille. Korkein maksu meni kulta- ja hopeavaatteista, kukallisista ja vastaavista silkkikankaista sekä ulkomaisesta sametista.