Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan päihdeongelmat lähihoitajien keskuudessa ovat asia, josta Valvira on jo pitkään puhunut sidosryhmille ja ministeriöissä.
– Aivan liikaa on lähihoitajaopiskelijoita, jotka kärsivät hoidollisesti hallitsemattomista päihteiden käytöstä ja jostain syystä heidän annetaan valmistua, jolloin päihdehäiriöt ilmaantuvat työssä esimerkiksi lääkeanastuksina, Markus Henriksson sanoo Iltalehdelle.
Opiskelijoiden soveltuvuus ammatilliseen koulutukseen nousi viikonloppuna puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomat uutisoi opettajien kokemuksista. Erityisesti hoitotyön opettajat osoittivat huoltaan muun muassa siitä, että osaa oppilaista ei uskalla päästää työharjoitteluun, koska he eivät selviydy työstä.
Valvira ei valvo oppilaitoksia, mutta joutuu puuttumaan työssä olevien päihdeongelmiin ja tekee noin 20-30 valvontalautakuntansa päätöstä vuosittain, joissa lähihoitajien nimikesuojauksia poistetaan ensisijaisesti päihdeongelmien vuoksi. Selvitysten mukaan monella näistä ammattihenkilöistä on ollut päihdeongelma, usein monipäihderiippuvuus, jo opiskeluaikana.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotti sunnuntaina haluavansa palauttaa menettelyn, jossa soveltuvuuskokeen perusteella opiskelija voitaisiin jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan esimeriksi sosiaali- ja terveysalalla tai turvallisuusalalla.
Henrikssonin mukaan soveltuvuuskokeet tunnistavat kuitenkin vain osan vakavista päihdeongelmista. Soveltuvuustestit eivät riitä, vaan lisäksi pitää olla myös asianmukaista varhaista välittämistä ja puuttumista päihteiden käyttöön.
Jos ei saada tuloksia riittävän nopeasti, opiskelut täytyy keskeyttää käyttäen SORA-lainsäädäntöä. SORA antaa mahdollisuuden keskeyttää opiskelijan opinnot, jos se on välttämätöntä. Sitä lainsäädäntöä ei Henrikssonin mielestä sovelleta tarpeeksi.
– Terveydenhuollon potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeus on se, että häntä hoitava ammattihenkilö ei ole työssään päihtynyt tai vieroitusoireissa, Henriksson sanoo.