Moni on omilla teoillaan vaientanut kehon viestit nälästä ja kylläisyydestä. Terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa varoittaa vaimentamasta kehon viestejä.
Hän arvioi Iltalehdelle, että luontaiset signaalimme vaimenevat muun muassa mainosten, ympäristön, tunnesyömisen ja laihduttelun vaikutuksesta.
– Me ihmiset luulemme, että kehomme ei kerro, mitä pitäisi syödä. Se johtuu siitä, että mieli on niin kuormittunut ja kuorrutettu säännöillä, että pitäisi tehdä näin ja näin, Palssa sanoo IL:lle.
Älykkäässä intuitiivisessa syömisessä opetellaan tunnustelemaan nälän ja kylläisyyden tunteita ja tähän yhdistetään opittua tietoa. Jos esimerkiksi aterian jälkeen on nälkä, voi miettiä oliko siinä tarpeeksi hiilihydraatteja.
Anetta Palssan mukaan ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka herkästi kehon viestejä tunnistetaan. Asiaan voi myös itse vaikuttaa.
– Silloin sitä pitää harjoitella: milloin on nälkä, milloin on kylläinen? Syö rauhassa ja pureskelee. Ei syö pelkästään sokeria ja rasvaa, koska se ei ole oikeasti kehon tarve, Palssa sanoo.
Hyvä syöminen on yksilöllistä, mutta siitä voi antaa tiettyjä suosituksia. Säännöllisyys on usein hyödyllistä. Suurimmalla osalla ateriaväli on kolmesta viiteen tuntia. Kasvisvoittoinen ruokavalio auttaa monien sairauksien ehkäisyssä.
Ruoan olisi hyvä sisältää täysjyväviljatuotteita, proteiineja ja rasvoja, vaikka sopivat määrät ovatkin yksilöllisiä. Ruokailussa maltista on hyötyä, eli se ei saisi olla liian vähäistä eikä liiallista.
Tiettyä dieettiä ei tulisi valita vain sen suosion vuoksi. Sopivuus voi olla hyvin yksilöllistä.