Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllöseltä kysyttiin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen, miksei hän ollut vaaleissa keräämässä ääniä vasemmistoliitolle. Iltalehden mukaan Kyllönen perusteli tuolloin päätöstään rehellisyydellä äänestäjiä kohtaan.
− Silloin kun on mukana, pitää olla tosissaan mukana ja oikeasti ehdolla sinne, minne pyrkii. Tämmöinen pelin politiikka ei ole sitä mitä vasemmisto meillä perinteisesti tekee ja sitä kautta pyrkii ääniä saamaan, Kyllönen sanoi tuolloin Ylen haastattelussa.
Tänä keväänä Merja Kyllönen valittiin eduskuntaan, ja eduskuntaan hän aikoo myös palata, mutta vasta sitten, kun hänen toimikautensa Euroopan parlamentissa on päättynyt.
Hän on kuitenkin ehdolla myös europarlamenttivaaleissa. Kyllönen on ilmoittanut suoraan, ettei hän aio ottaa mepin paikkaa vastaan, jos tulee valituksi.
Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren Kyllöstä ja vasemmistoliiton toista kansanedustajaksi valittua eurovaaliehdokasta Hanna Sarkkista ovat äänestäneet sellaiset ihmiset, jotka ovat halunneet tukea nimenomaan heitä.
– Tässä on ajatus äänten testamenttaamisesta (puolueelle), mikä ei yleensä eduskuntavaaleissa ole toiminut kauhean hyvin, Ruostetsaari sanoo IL:lle.
Niin sanottuja tuplaehdokkaita on yhteensä 14. Vasemmistoliiton Kyllösen ja Sarkkisen lisäksi vihreiltä kansanedustajista eurovaaliehdokkaina ovat Bella Forsgrén, Saara Hyrkkö, Mirka Soinikoski ja Iiris Suomela.
Perussuomalaisista kansanedustajista eurovaaliehdokkaina ovat Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Mauri Peltokangas, Minna Reijonen, Sebastian Tynkkynen ja Veikko Vallin. Kristillisdemokraattien kansanedustajista eurovaaleissa ovat ehdolla puolueen puheenjohtaja Sari Essayah ja Peter Östman.