Sanna Marinin (sd.) hallitus julkaisi keskiviikkoiltana esitysluonnoksen suunnitelluista liikkumisrajoituksista. Esitysluonnoksessa on kerrottu kolme eri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallintamaa skenaariota epidemian kehittymisestä erilaisilla rajoitustoimilla.
Iltalehti erittelee, millaisia vaikutuksia eri skenaarioilla olisi epidemian kehittymiseen.
Skenaario 1: Rajoituksia puretaan
Ensimmäisessä skenaariossa rajoitukset poistuisivat 28. maaliskuuta jälkeen siten, että palataan helmikuun lopun tasolle. Tämä tarkoittaisi tartuttavuusluvun kasvua 10 prosentilla.
Tartuntamäärät lähtisivät nopeaan kasvuun siten, että epidemian huippu saavutettaisiin toukokuun puolessa välissä. Tuolloin HUS-alueella todettaisiin noin 1 200 tartuntaa vuorokaudessa.
Huipun jälkeen epidemia hiipuisi väestön suojan lisääntyessä sairastumisten ja rokotusten kautta. Tämän skenaarion mukaan epidemia saavuttaisi aallonpohjan vasta heinäkuussa.
Skenaario 2: Rajoitukset pysyvät ennallaan
Toisessa skenaariossa ei luovuta ravintolarajoituksista eikä muistakaan rajoituksista 28. maaliskuuta jälkeen, vaan ne jatkuvat voimassa toukokuun loppuun saakka.
Skenaarion mukaan epidemian huippu olisi toukokuun alussa. Huipun aikana tartuntoja olisi noin 800 päivässä.
Tämän jälkeen epidemia hiipuisi kesä-heinäkuun aikana, kun väestön immuniteetti lisääntyisi sairastamisen ja rokotusten kautta sekä kausivaihtelun vaikutuksesta.
Skenaario 3: Lisärajoitukset käyttöön
Kolmannessa skenaariossa maaliskuun lopussa otetaan käyttöön lisärajoituksia. Käytännössä nämä tarkoittavat hallituksen esityksen mukaisia liikkumisrajoituksia. Skenaariossa rajoitusten käyttöönottoa on tarkasteltu kolmeksi tai kuudeksi viikoksi.
Sekä kolmen että kuuden viikon lisärajoituksilla sairaalatapausten ja tehohoitojen huippulukemat jäävät selvästi pienemmiksi kuin kahdessa muussa skenaariossa.
Lisärajoituksilla voitaisiin skenaarion mukaan vähentää merkittävästi sekä sairaalahoitoa tarvitsevien määrää että kuolemantapauksia.