HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo olevansa monien viranomaisten tavoin huolissaan tämänhetkisestä koronatilanteesta. Uudellamaalla on hänen mukaansa nähtävissä jonkinasteinen epidemian kiihtymisvaihe, vaikka tautitapaukset eivät olekaan lähteneet viimeisen kahden viikon aikana dramaattiseen nousuun.
– Epidemian voidaan sanoa olevan alueellisesti kiihtymisvaiheessa, sillä joukkoaltistumisia on nyt valtava määrä. Altistuneiden määrä on räjähtänyt, sillä ihmisillä on liikaa lähikontakteja tällä hetkellä, hän kertoo Iltalehdelle.
Ruotsalaisen mukaan kahden viime viikon aikana on HUSin alueella todettu 117–128 tartunnanjäljitystä vaativaa koronatautitapausta viikoittain. Ne ovat poikineet 1000–1200 nimettyä altistunutta per viikko.
Se on Ruotsalaisen mukaan erittäin suuri määrä ihmisiä, joihin jokaiseen on oltava yhteydessä. Altistumiset työllistävät nyt HUSin kunnissa paljon.
Vielä kesällä altistuneita oli viikossa noin 112–360 henkilöä, eli tilanne on muuttunut selvästi. Määrä on siis pahimmillaan jopa kymmenkertaistunut.
Yli puolet tartunnan saaneista ei osaa kertoa sen alkuperää.
– Elokuun aikana noin 60–75 prosenttia ei ole osannut kertoa, mistä heidän koronavirustartuntansa on peräisin, Ruotsalainen kertoo.
Tartunnan saaneilta kysytään heidän viimeaikaisista liikkeistään taudin tartuttavuusaikana hyvin laajalti, sillä ihmisten arkeen kuuluvat moninaiset paikat julkisesta liikenteestä työssäkäyntiin ja harrastuksista illanviettoihin.
– Yksi tartunnanlähteen mahdollisuus ovat myös joukkoliikennevälineet. Tartunnanjäljityksen haastatteluissa useat koronavirustapaukset ovat kertoneet tartuttamisajan puitteissa liikkuneensa julkisilla, Ruotsalainen sanoo.
Ihmiset eivät usein osaa nimetä, keiden lähettyvillä he ovat olleet liikennevälineissä. Tämän vuoksi mahdollisia altistumisia jää selvittämättä.
Pääasiassa altistumisia on Ruotsalaisen mukaan tapahtunut arkisissa tilanteissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.