Tarja Filatov toteaa, että edellinen eläkeuudistus olisi riittävä, jos maailma pysyisi paikallaan. Eliniänodote on nykytiedonvalossa toinen kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä muuttaa eläkejärjestelmää automaattisesti.
– Mielestäni on parempi pyrkiä aktiivisin päätöksin muuttamaan eläkejärjestelmää ja pidentämään työuria. Ellei sitten lasketa heikentyvän terveydenhuollon varaan, mikä olisi kaikkein huonoin vaihtoehto, sanoo Filatov, joka on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja.
Elinaikakertoimen uskottiin kymmenen vuotta sitten leikkaavan eläkkeitä 12 prosentilla, nykytiedon valossa sen vaikutus näyttäisi olevan 18 prosenttia.
– Parasta työurapolitiikkaa on työpaikkojen luominen. Mitkään eläkeratkaisut eivät pidennä työuria, jos työtä ei ole tarjolla. Toisaalta työllisyys ei parane, jos osaavasta ja työkykyisestä työvoimasta ei ole takeita. Työn kysyntä ja tarjonta kulkevat käsi kädessä, muistuttaa Filatov.
Edellisen eläkeuudistuksen aikaan odotettiin, että eläkeikää lähestyvän 62-vuotiaan elinikä nousee noin 3 vuotta. Tavoitteena oli korottaa eläkkeelle jäämisikää 2-3 vuodella. Nykytiedon mukaan eliniänodote nousee yli kaksinkertaisesti eli 7,5 vuotta.
Tämä leikkaa kiistatta joko eläkkeiden tasoa tai korottaa työssäkäyvien eläkemaksuja.
– Ikävää yhtälöä voidaan keventää parantamalla työllisyysastetta ja pidentämällä työuria, Filatov sanoo.
– Pekkarisen raportti ei käske eikä kovistele. Se on ymmärrettävä kuvaus edessä olevasta todellisuudesta ja kuvaa eri sopeutusvaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia. Toivoisin jokaisen päättäjän lukevan sen huolella ja työmarkkinajärjestöjen pitävän sopimisvaihteen päällä, Filatov kannustaa.