Katri Halenin mielestä ikääntyneiden omat kokemukset työelämästä ja työssä jatkamisesta kyseenalaistavat työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen eläkeiän alarajan nostamisesta.
Halen on kerännyt ikääntyneiden kirjoituksia työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Kirjoituksia kertyi 164, minkä lisäksi Halen haastatteli kirjoittajista osan.
Ajatuksiin eläkkeelle siirtymisestä vaikuttivat Halenin mukaan sekä yksilölliset että työhön liittyvät tekijät. Terveys huoletti ikääntyneitä eniten työssä jatkamisen kannalta, ja sen menettäminen oli monelle ainoa todellinen uhka. Myös oma perhetilanne, läheisten avuntarve ja puolison tilanne vaikuttivat, mutta eri suuntiin.
– Vaikutus ei ole aina yksiselitteinen, vaan esimerkiksi läheisten avuntarve voi sekä työntää eläkkeelle että pitää työelämässä, Halen kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Yksilöllisiä vaikuttimia olivat myös muun muassa henkilökohtainen eläkeikä, vapaa-ajan merkitys, eläkkeen määrä ja eläkeiän suunnitelmat.
Kokemus arvostuksen puutteesta työssä oli tutkimuksen kirjoituksissa varsin yleinen. Ikään liittyvä syrjintä ilmeni esimerkiksi tehtävien yksinkertaistamisena ja koulutusmahdollisuuksien vähentämisenä. Myös painostamista eläkkeelle koettiin.
Ikääntyneiden kirjoituksissa korostuivat myös johtaminen ja organisaatiomuutokset työpaikoilla.
– Joissain tapauksissa muutosten vastuunkantajatkin jäivät epäselviksi, ja vain sekamelska ja epätietoisuus jäivät jälkeen, Halen kuvaa.
Hän harmittelee, että mahdollisuudet osa-aikaeläkkeeseen ja vuorotteluvapaaseen ovat viime vuosina heikentyneet.
– Ne koettiin työssä jaksamista tukevina tekijöinä, joita myös käytettiin ahkerasti. Monia huojensi jo ajatus, että kevennys on mahdollista, jos esimerkiksi läheisten avuntarve käy sietämättömäksi, hän kertoo.
Työelämässä monen asian pitäisi hänen mielestään muuttua, jotta ikääntyneet kokisivat olevansa arvostettuja ja työurat pitenisivät aidosti.