– Esitämme tavoitteita erityisesti Suomen kansainväliselle toiminnalle. Myös valtion toimiin julkisena hankkijana, yritysrahoittajana ja omistajana kiinnitetään huomiota, toteaa työryhmää johtanut hallitusneuvos Antti Riivari.
Vaikka tietoinen ihmisoikeuksien loukkaaminen on Suomessa harvinaista, on kansalaisjärjestöillä työryhmän mukaan kuitenkin tärkeä tehtävä.
– On hyvä, että kansalaisjärjestöt seuraavat ja arvioivat yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia, jotta ihmisoikeusnäkökulma yritystoiminnassa edelleen vahvistuu, Riivari sanoo.
Hänen mukaansa vuoropuhelu on tarpeen, koska yritykset tarvitsevat riskienhallintansa tueksi tietoa ihmisoikeusnäkökulmasta ja järjestöille on hyödyllistä saada tietoa liiketoimintaan liittyvistä reunaehdoista.
Yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut keskeiset toimijat on tarkoitus istuttaa toimialakohtaisesti yhteiseen neuvottelupöytään ja arvioida esimerkiksi metsäteollisuuden, päivittäistavarakaupan ja tekstiiliteollisuuden osalta kullekin toimialalle olennaiset riskit sekä sitä, mikä on riittävää riskienhallintaa ja huolellisuusperiaatteen noudattamista.
Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa ihmisoikeusongelmien kontrollointi on yrityksille vaikeaa. Yritysten vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti silloin, kun ne toimivat osana kansainvälisiä verkostoja.
Mietinnön mukaan ihmisoikeusrikkomuksiin puuttuminen edellyttää siksi myös ja etenkin juuri kansainvälistä yhteistyötä.
YK:n vuonna 2011 hyväksymien periaatteiden mukaan valtioilla ja yrityksillä on velvollisuus suojella ihmisoikeuksia. Euroopan komissio on toivonut, että jäsenmaat tekevät kansalliset toimeenpanosuunnitelmat näistä periaatteista. Suunnitelmansa ovat tähän mennessä julkaisseet Britannia, Hollanti, Italia ja Tanska.