Niina Meriläinen yhdistää väitöstutkimuksessaan viestintätieteet, valtio-opin ja ihmisoikeustutkimuksen sekä luo uusia monitieteisiä käsitteitä ihmisoikeuskontekstiin.
Hän tuo myös tuoretta monitieteistä ymmärrystä siihen, miten kansalaisjärjestöt, hallitukset, voittoa tavoittelevat yritykset ja kansainväliset organisaatiot YK ja EU tekevät samanaikaisia strategisia valintoja kehystämisessä sekä reagoidessaan ja ennakoidessaan toisten toimijoiden strategisia valintoja julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Lisäksi väitöskirja osoittaa, että keskustelujen ja päätöksenteon aikana ei konsensusta kehyksistä tai kausaalisuhteista ole aina löydettävissä.
Ihmisoikeudet nähdään tärkeinä ja universaaleina, mutta todellisuudessa vallankäytöllä on suora vaikutus ihmisoikeuskeskusteluun ja päätöksentekoon. Tämä vaikuttaa siihen, mitä ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja mitkä jätetään huomiotta.
– Asia-areenoiden useat toimijat hyödyntävät agendojen asettelu- ja kehystämisprosesseja, jotka ovat valikoivia ja vaikuttavat suoraan valtasuhteisiin. Tämä vaikuttaa siihen, miten ja millaisista ilmioikeuksista keskustellaan, ketkä keskustelevat ja miten poliittiset päätökset kehystetään, Meriläinen kertoo väitöstiedotteessaan.
– Toimijat hyödyntävät näitä strategioita silloin, kun he muodostavat ja ylläpitävät valtasuhteita verkostoissa. Jotta toimijoiden valintoja kausaalisuhteista ja kehyksistä sekä päätöksenteon valikoivuutta voidaan arvioida, tulisi näitä prosesseja avata ja ymmärtää ihmisoikeuskeskusteluissa ja päätöksenteossa. Aihepiirin monitieteinen ymmärrys on tällä hetkellä puutteellista, Meriläinen toteaa.
FM Niina Meriläisen väitöskirja Understanding the framing of issues in multi-actor arenas – power relations in the human rights debate tarkastetaan lauantai 13. joulukuuta Jyväskylän yliopistossa.